Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: vertaus

Katsokaa viikunapuun lehtiä

Nykypäivän ihminen elää melkoisen kalenterikeskeistä elämää. Paitsi, että kalenteri rytmittää päivittäisen arjen, käytämme sitä jopa vuodenaikojen vaihtelun tarkkailuun.

”Katsokaa viikunapuuta…” – tässä se on. (Kuva Hans Pixabaystä)

Meillä jokaisella on omat oletukset siitä, milloin kalenterin mukaan talvi taittuu kevääksi tai kesä vaihtuu syksyyn. Jos sää ei vastaa oletustamme vuodenajasta, sanomme kevään tai syksyn olevan myöhässä – aivan niin kuin luonto eläisi ihmisen säätämän kalenterin mukaan.

Syksyn tuloa harvemmin ennakoidaan ja odotetaan, mutta sen sijaan kevättä odotetaan innolla pimeän ja kylmän talven jälkeen. Kevät on merkittävä myös maanviljelyn kannalta, joten kevättalvesta arvuutellaan yleisesti kesän alkamisen ajankohtaa. Koska kevät ei kuitenkaan ole tähän mennessä vielä oppinut lukemaan ihmisen kalenteria, liittyy suomalaiseenkin kansanperinteeseen uskomuksia siitä, miten kevään tuloa voi ennustaa enteiden ja …

Lisää...

Mutta miehen nähdessään…

Muistanet vertauksen laupiaasta samarialaisesta Luukkaan evankeliumissa? Se on yksi rukousviikon teksteistä. Jeesus antoi sen aikanaan vastaukseksi eräälle

Laupias samarialainen (Kuva falco Pixabaystä)

lainopettajalle kysymykseen, jolla tämä mittasi Jeesuksen etevyyttä juutalaisena rabbina. Se oli vähän samanlainen tilanne kuin vaalitentissä, kun toimittaja esittää visaisia kysymyksiä. Tämäkään kysyjä ei näet hakenut vastausta oman elämän polttaviin kysymyksiin, vaan yritti naruttaa Jeesuksen sanomaan jotain typerää.

Lainopettaja kysyi Jeesukselta: ”Kuka on minun lähimmäiseni?” Tämä oli merkittävä kysymys juutalaisen lain tulkinnassa. Hän kysyi sitä ’periaatteessa’. Ei hän kysynyt sitä ajatellen omia lähimmäisiään. Lainopettaja ei esimerkiksi pyytänyt Jeesusta näyttämään lähimmäisiä siitä viiden metrin säteeltä. Häntä ei kiinnostanut tietää, keitä ne todelliset lähimmäiset olivat, vaan asia kiinnosti niin kuin ’periaatteessa’.

No, eipä ole ajat tästä paljoa …

Lisää...

Valoa ja suolaa

Siteeraan tähän vanhempaa tekstiäni vuosituhannen vaihteesta. Se sopii juhannuksen jälkeen hyvin valon ja ehkä suolan puolesta tuon grillaamisenkin teemaan myös :-)

Suolaa… (Kuva Bruno Pixabaystä)

Jos kirjoittaisin tämän tekstin tänään kokonaan alusta alkean, ehkä jotain sanoisin toisin ja jotain laajemmin, mutta näin menneen ajatuksia peilaten huomaan, että näin ’mennyt minä’ voi opettaa minua tänään.

Pian toisen vuosituhannen taitteen jälkeen (1000 – 1200 jKr) Etelä-Euroopan ja Pohjois-Afrikan tienoilla joukko ’pyhiä miehiä’ luuli keksineensä ratkaisun jo vuosisatoja kristittyjä vaivanneeseen ongelmaan – nimittäin kiusauksen ja lankeemuksen ongelmaan. Nämä ’pyhät’ miehet nimittäin vetäytyivät erilleen muusta yhteiskunnasta luullen, että he eivät olisi kiusattuja yksinäisyydessä. Jotkut heistä muuttivat asumaan luoliin, toiset asuivat majoissa, joita olivat rakentaneet puihin. Jotkut jopa kaivautuivat hiekkaan, toiset vetäytyivät korkeiden tolppien …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Sinapinsiemeniä ja arvottomia palvelijoita

Aika on lyhyt, joten mennään suoriaan asiaan. Tämän viikon evankeliumiteksti on Luukkaan evankeliumin 17. luvusta (Luuk. 17:5-10). Luvun kymmeneen ensimmäiseen jakeeseen on nivottu peräti neljä opetusta, joista kaksi viimeistä on tekstissämme.

Risti on Kristus-uskon symboli, mutta mitä usko on arjen elämässä? (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Päivän tekstiä edeltää kiivas keskustelu farisealaisten vastustajien kanssa (Luuk. 16:14) sekä Jeesuksen opetus anteeksiantamisesta (Luuk. 17:1-4). Jälkimmäinen oli sen verran radikaali, että jopa opetuslapset olivat vähän hukassa sen kanssa. Tekstimme alkaakin opetuslasten ääneen ihmettelyllä, jota sitten seuraa Jeesuksen kaksiosainen opetus.

”Apostolit sanoivat Herralle: ”Anna meille vahvempi usko!” (Luuk. 17:5)

Edeltävät opetukset olivat siis pysäyttäneet opetuslapset kauhistelemaan voimattomuuttaan, minkä vuoksi he pyysivät Herralta ”Lisää meille uskoa!”. …

Lisää...

Taivas varjele!

Lähtölaukaus tulla tämän tekstin eteen ja puhuteltavaksi oli minulle Mikko Kuustosen kappale ”Taivas varjele”. Laulussaan hän pohtii kuinka helppoa on jättää apua tarvitseva lähimmäinen huomioimatta, kun hänet pitää riittävän etäällä.

Jan Wijnants: Laupiaan samarialaisen vertaus (1670)

”Jos olet painomusteena paperilla
tai sähköä kuvaruudun pinnalla.
Jos olet ääniaaltoja jollain kanavalla
ehkä kuuntelen tai sua saatan katsella.

Jos olet seitsemän sivua mapissa
tai joku luku yhteiskuntaopin kirjassa
Jos olet uutisaihe kolmannessa maailmassa
ehkä pysyn kanssasi tasapainossa

Mutta kun sinusta tulee totta
minun veljeni, verta ja lihaa
Lyö katseesi katuun armotta
vaikket syytä etkä vihaa

Taivas varjele . . .”

Teemme ihmisistä kovin mieluusti ’asioita’, ’tilanteita’, ’tapauksia’, ’asiakkaita’ jne. ettemme vain joudu kohtaamaan heitä ’ihmisinä’. Teen melkein mitä tahansa kunhan ’tuo …

Lisää...

Katso kuinka liljat kasvavat!

Oletko pannut merkille, että Jeesus ottaa melko paljon esimerkkejä luonnosta vertauksiin, joissa hän puhuu Taivasten valtakunnasta? Jeesus otti valtavan määrän esimerkkejä luonnosta – paljon enemmän kuin ihmisen rakentamisista.

Valkoinen lilja. ”kedon kukka” (Kuva Ralphs_Fotos Pixabaystä)

Epäilen, ettei Jeesus tänäänkään suosisi sen enempää ihmistekoisia välineitä vertauksissa, vaikka ne ovat väliin jopa tutumpia vertauskuvia urbaanille ihmiselle kuin luonnonilmiöt.

Toki Jeesus huomioisi rajoittuneisuutemme luonnonilmiöiden tulkitsijoina, mutta tuskinpa hän silti käyttäisi vertauksissa pelkästään tietokoneita, autoja tai jokapäiväisiä kodinkoneita; pesukonetta, tiskikonetta, jne.

Toki nykypäivänä Jeesus ottaisi esimerkit ilmiöistä, jotka me tunnemme parhaimmin, mutta väitän silti, ettei Jeesus ottaisi sen enempää esimerkkejä ihmisen teknokraattisesta maailmasta kuin Uuden testamentin aikaan. Hän siis tuskin puhuisi pelkistä autoista, tietokoneista, Facebookista tai Twitteristä.

Olisihan Jeesus voinut aikanaan suosia vertauksissaan …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Oli viisi viisasta ja viisi tyhmää

Aloitetaan psalmin sitaatilla. Sitaatti on Daavidin kirjoittamasta psalmista, ja se kehottaa tähän tapaan:

Morsian, missä ovat hääneitosi? (Kuva ErikaWittlieb, Pixabay)

Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että me saisimme viisaan sydämen.(Ps. 90:12)

Mitä Daavid mahtanee tarkoittaa, kun hän käskee sinun laskea päiväsi oikein? Mitähän meistä itse kukin tekee kuullessaan tämän kehotuksen? Avaako joku kenties kalenterin tai lukee aikakauslehden tarjoileman horoskoopin? Alkaako joku kyselemään Luojalta päivien määrää tai kenties anomaan niitä lisää?

Vuosina 1642-1727 elänyt brittifyysikko Sir Isaac Newton tunnetaan parhaiten painovoiman keksijänä ja modernin fysiikan isänä. Harva kuitenkaan tietää, että Newton oli kiinnostunut myös alkemiasta ja okkultismista. Hän esimerkiksi käytti elämästään vuosia yrittäessään keksiä, miten raudasta voisi tehdä kultaa. Ehkäpä tämä kaipuu keltaisen arvometallin perään kertoo …

Lisää...