Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: uskallus

Törkeitä rukouspyyntöjä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Muutama päivä sitten selailin oppikirjoja ja vähän muuta materiaalia, kun tarkastelin viimeisen lukuvuoden syksyn opintosuunnitelmaa ja valitsin sopivat kurssit syksyyn. Samassaetsin kirjallisuutta syksyksi kirjastoista jne.

Rukous, uskon rukous, törkeä rukous :-) (Kuva Myriams-Fotos Pixabaystä)

 

Törkeä myyntilupaus

Päädyin tuossa selailemaan Jari Parantaisen jo vanhempaa klassikkoteosta ”Tuotteistaminen – rakenna palvelusta menestystuote 10 päivässä”. Kirjassa on paljon hyvää – jopa ajatonta sisältöä, mutta ennen kaikkea Parantainen kirjoittaa varsin värikkäästi ja kuivahkojen tenttikirjojen joukossa hänen kirjojensa lukeminen oli aikanaan mieleenpainuva kokemus.

Parantainen kirjoittaa mainitsemassani teoksessa myyntilupauksesta osana tuotteistusta. Hän käyttää ilmaisua ”törkeä myyntilupaus”. Termi on mielenpainuva, koska sen sisältö on jotain muuta kuin se tyypillinen katteeton sanahelinä, joka ilmauksesta ensimmäisenä tulee mieleen.

Parantaisen ”törkeä myyntilupaus” …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Elämän suola(t)

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Olet kuullut sanottavan, että jokin on ”elämän suola”. Elämäntilanteesta riippuen ihmiset mieltävät ”elämän suolaksi” hyvin erilaisia asioita; kuka nimeää suolaksi ystävät, kuka jännityksen, kuka jonkin urheilulajin jne. Ehkä useimmin kuulee kuitenkin sanottavan, että ennalta-arvaamattomuus on ehdoton elämän suola – näin ainakin hyvänä päivänä moni on valmis vannomaan.

Suolaa (Kuva monicore Pixabaystä)

Elämän suola on vertauskuva sekin. Se viittaa elämän makuun vastakohtana elämälle, joka ei miltään maistu. Vertauskuvassa suola on mauste, maun antaja ehkä muuten mauttomalle ’elämän ruoalle’. Vertauskuva elämän suolasta ei ole lainkaan kiinnostunut muista suolan ominaisuuksista kuin mausta. Siinä ei ole viittausta suolan ominaisuuteen säilöntäaineena, puhumattakaan janottamisesta tai kivusta, mitä suola tuottaa, jos sitä joutuu vaikkapa avohaavaan.

Kerronpa seuraavaksi kahdesta näkökulmasta ’elämän suolaisuuteen’ – …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , , |

Veljet heittivät hänet kaivoon

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Uskon, että Raamatun kertomus Joosefista on sinulle entuudestaan tuttu. Joosefin seikkailu vieraalla maalla – ts. Jumalan suunnitelmassa – alkaa traagisesti:

Yhdenlainen kaivo. (Kuva Momentmal,Pixabay)

”Kun Joosef tuli veljiensä luo, he kävivät häneen käsiksi, riisuivat häneltä hänen pitkän värikkään pukunsa ja heittivät hänet kaivoon, joka silloin oli kuivillaan. Veljekset istuutuivat syömään…” (1. Moos. 37:23-25a)

Tämä välikohtaus oli välttämätön, että Joosef tuli reväistyksi irti mukavasta paimentolaisen perhearjesta isä Jaakobin suosikkipoikana. Ilman välikohtausta Joosef olisi tuskin koskaan Egyptin maaperälle astunut.

Joosef ei saanut mukaan matkaan muuta kuin luottamuksen Jumalaan. Matkalle lähtiessä luottamus oli kiiltokuvamaista koettelematonta luottamusta, mutta matkalla se koeteltiin kestäväksi.

Joosefin kanssa kaivoon

En jatka Joosefin matkakumppanina matkaa ismaelilaisten karavaanissa Egyptiin. Pysähdyn tähän, missä hän odottaa kaivossa veljiensä …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Se on rohkeutta

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Viimeisen vuoden aikana on käyty keskustelua kesä- ja talviajan tarpeellisuudesta. Ensimmäisenä kesäaika otettiin käyttöön Saksassa vuonna 1916 ensimmäisen maailmansodan aikaan. Seuraavina vuosina sen ottivat käyttöön Britannia ja Yhdysvallat. Sen jälkeen Euroopan maissa järjestelmä otettiin käyttöön asteittain. Suomi siirtyi siihen viimeisten joukossa 1981 – muistan tuon itsekin.

Kellohan se siinä.

Tiesitkö, että ennen vuotta 1878 keskustelu kesä- ja talviajasta olisi ollut absurdi, koska vasta tuolloin syntyi ajatus globaalista yhteisestä ajasta. Skotti sir Sandford Fleming ehdotti tuolloin yhteisesti sovittujen aikavyöhykkeiden käyttöönottoa. Tätä ennen kaikilla kaupungeilla oli omat aikansa. Turun aika saattoi olla aivan toinen kuin Helsingin tai Joensuun.

Elettiin aikaa, jolloin ihmiset eivät juuri kulkeneet kellon mukaan, koska heidän mielestään kello oli niin epäluotettava väline. Elämä oli rytmitetty eri tavoin – auringon …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , |

Yhden talentin mies?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Vuosi vaihtuu. Puntaroin mennyttä ja suunnittelen tulevaa. On se merkillinen tuo numeroiden mahti. Kun kalenterissa vuosiluku vaihtuu, se pysäyttää arvioimaan elämää.

Tänään pysähdyin miettimään uskallusta. Uskallanko tavoitella jotain merkittävää vai saako pelko otteen ja jään kiinni tuttuun ja turvalliseen? Tartunko unelmiin vai luovutanko olosuhteille vallan päättää mitä kohtaan ja mitä en?

Yhden talentin mies…

Kysymys uskalluksesta löysi ajatuksissani tarinan muodon. Tarina kysyy: olenko yhden talentin mies? Tuo talentti on varsin hyvä sana, koska puhekielessä se on muutakin kuin muinainen rahamitta.

Talentin tarina on tietty Jeesuksen vertaus palvelijoille uskotuista rahoista – talenteista. Evankeliumeissa on siitä kaksikin versiota. Ne puhuvat uskollisuudesta Herran paluun edellä, mutta minua niissä nyttemmin puhuttelee vain tietty yksityiskohta. Se on ’yhden talentin mies’.

Tarinassa talon isäntä lähti matkalle. …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Christuxen cunnialisesta tulemisesta

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Adventin aikana me samaistumme Vanhan testamentin profeettojen ja hurskaiden messiasodotukseen, kun he odottivat hartaasti syntyväksi Vapahtajaa, kenet oli kirjoituksissa luvattu syntyväksi kansansa keskelle. Messiasodotus oli Jeesuksen syntymää edeltäneinä vuosikymmeninä käsinkosketeltavan vahvaa, kun alas painettu juutalainen kansa odotti Vapahtajaansa.

Adventin ajan odotus ei silti ole vainKristuksen syntymän odotuksen ajan muisteloa. Tämän päivän seurakunta elää näet sekin yhä odotuksessa. Me odotamme nimeltä tuntemamme messiaan – Jeesuksen Kristuksen – paluuta kunniassa ja kirkkaudessa.

Seurakunta elää näin odotuksessa tänäänkin. Seurakunta kärsivällisesti kilvoitellen odottaa Kristuksen tuloa. Tästä odotuksesta muistuttaa myös tämän kirkkopyhän teksti, jonka aihe on Kristuksen tuleminen kunniassaan aikojen lopulla.

Tästä puhuu myös toisen adventin nimitys ’adventus glorificationis’, jonka Eerik Sorolainen Postillassaan (1621) suomensi sanoilla ”Christuxen cunnialisesta tulemisesta”.

Me elämme odotuksessa. Jos siis ajanlaskumme alussa Vanhan …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |