Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: uhri

Uhreja – puolestani ja kiitoksella

Tämän sunnuntain teksti on päivän epistolateksti kirjeestä heprealaisille, sen 10. luvusta (Hepr. 10:11-14, 19-25). Tekstissä puhutaan uhreista, joten avaan tässä uhrikäsitettä niin, että pääsemme sisään aiheeseen, joka koskettaa uskomme ydintä.

Sodan uhrit. Antoivat ainoansa maansa puolesta. (Kuva Pixabay)

Luen tekstin alkuosan johdannoksi, kun taas loppuosa sopii taas saatesanoiksi tälle saarnalle.

Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa. Jokainen pappi seisoo joka päivä toimittamassa jumalanpalvelusta ja uhraa kerran toisensa jälkeen samat uhrit, jotka eivät milloinkaan voi poistaa syntejä. Kristus sitä vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi {KR38: ainiaaksi istuutunut} istuimelleen Jumalan oikealle puolelle.” (Hepr. 10:10-12)

Tekstiä edeltänyt yhdeksäs luku sekä kymmenennen alku käsittelivät nekin kokonaisuudessaan Vanhan testamentin …

Lisää...

Hiljainen tanssi pimeässä

Aloitetaan pienellä johdannolla tähän tekstiin, jonka valmistin pitkäperjantain aamupalvelukseen. Se kuitenkin sopii luettavaksi hyvin vielä tänäänkin, koska ylösnousemuksen todellisuus on jokapäiväinen kokemus.

Kirjoitukset (Jes 53) kertoivat ennalta Herramme kärsimyksen. (Image by congerdesign from Pixabay)

Hyvän aikaa sitten eräs englantilainen lääkäri suoritti kokeen tutkiakseen eristyksen vaikutuksia ihmisiin. Hän rakensi vajaan 8 m2 kokoisen äänieristetyn huoneen, joka lisäksi ripustettiin köysillä roikkumaan niin, että huone ikään kuin kellui tyhjän päällä.

Osallistujat käyttivät pehmustettuja turkiskäsineitä ja oikein paksuja villasukkia kosketuksen tuntemusten poistamiseksi. Vieläpä laitettiin läpikuultavat suojalasit, jotka rajoittivat heidän näkökykyään. Jo reilun tunnin eristyksen jälkeen useiden oli mahdotonta keskittyä. Sitä seurasi ahdistus ja paniikki. Monelle viisi tuntia tuossa huoneessa oli liikaa.

Ensimmäinen osa

Tämä koe tuo esiin Jeesuksen pitkäperjantain kärsimyksen näkymättömän puolen. …

Lisää...

Ajatuksia kuuliaisuudesta

Seuraava psalmin tekstin alku kuulostaanee tutulta. On mahdollista, että psalmi 40 on sinulle jo entuudestaan tuttu, mutta ehkäpä olet lukenut tekstin Heprealaiskirjeestä, jossa sen kirjoittaja siteeraa psalmia (Hepr. 10:5-10).

Äärimmäinen kuva kuuliaisuudesta. (Kuva Hands off my tags! Michael Gaida Pixabaystä)

Teurasuhria ja ruokauhria sinä et halua, polttouhria ja syntiuhria sinä et pyydä, mutta sinä teit minulle kuulevat korvat. Siksi minä sanoin: ’Nyt olen tullut, Herra. Kirjaan on kirjoitettu, mitä minun pitää tehdä. Jumalani, minä täytän mielelläni tahtosi, sinun lakisi on minun sydämessäni.’ Minä julistan sinun vanhurskauttasi temppeliin kokoontuneelle kansalle, en lakkaa siitä puhumasta. Herra, sinä tiedät sen! Minä en ole pitänyt vanhurskauttasi omana tietonani, olen puhunut sinun uskollisuudestasi ja pelastusteoistasi. En ole salannut juhlakansalta, kuinka hyvä ja …

Lisää...

Jeesuksen malja

Pääsiäinen on minulle henkilökohtaisesti kirkkovuoden suurin juhla. Se on sitä siitäkin huolimatta, ettei pääsiäiseen aikaan liittynyt lapsuudessani lainkaan samanlaista juhlamenoa kuin jouluun. Moderni joulu onkin luonteeltaan omalla tavallaan työläs – ehkä jopa kiireinen juhla. Pääsiäinen on jotain aivan muuta.

Tämä malja… (Kuva falco Pixabaystä)

Pääsiäinen on hiljentymisen ja pysähtymisen aikaa, jota käytännössä jatkuu yli pääsäispyhien. Hiljaisuus muuttaa toki muotoaan; palmusunnuntaista ’kellokeskiviikkoon’ vallitsee odotus.

Kiirastorstai ja pitkäperjantai ovat syvää hiljaisuutta Kristuksen kärsimyksen edessä, jota jatkuu omalla tavallaan odottavan hiljaisen ’lankalauantain’ yli.

Ensimmäisenä pääsiäispäivänä sen sijaan herätään hiljaiseen riemuun; se on konkreettista riemua ylösnousemuksesta. Tuon riemun on syytä olla henkilökohtaista, koska juuri ylösnousemus todistaa minulle siitä, että Kristuksen sovituskuolema katsottiin hyväksytyn, minkä perusteella minäkin voin luottaa saaneeni elämän Kristuksessa.

Tämä katsaus …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Salattu ja ihmeellinen

Oletko koskaan rukoillut tai edes mielessäsi leikitellyt ajatuksella, että Jumala ilmestyisi sinulle kaikessa kirkkaudessaan? Vai oletko kenties päätynyt pohdinnoissasi sellaiseen tulokseen, ettei Jumala ylipäätään voi ilmestyä täydessä valtasuuruudessaan vajavaiselle ihmiselle?

Manoahin uhri (Eustache Le Sueur, 1640–1650)

Itse olen ajatuksella ’leikitellyt’, vaikka teologina olen taipuvainen ajattelemaan, etteipä Jumala voi koko kirkkaudessaan ihmiselle ilmestyä, koska ihmisen käsityskyky ei riitä Jumalaa käsittämään. Onneksi silti voin ajatella, että Herra voi ilmestyä ihmiselle ’kirkkaudessaan’ huomioiden ihmisen käsityskyvyn rajat? Vaikka siis Jumalan koko kirkkaus ei minulle koskaan valkenisi, voi Herra ilmestyä minulle niissä rajoissa, jotka inhimillinen luontoni minulle asettaa. Minun näkökulmastani Herra tällöin ilmestyisi minulle kaikessa kirkkaudessaan.

Mietipä siis hetki, millainen tapaamisesi Jumalan kanssa voisi olla. Ajattele miltä hän näyttäisi, tuoksuisi, kuulostaisi tai entä miltä sinusta …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Pääsiäisen ytimessä

On kirkkovuoden suurin juhla eli pääsiäinen. Kristillistä pääsiäistä on vietetty 100-luvulta lähtien ja se on vanhin kristillinen juhla. Tänäkin vuonna pääsiäistä vietetään täällä kotisuomessa taas varsin erilaisissa merkeissä, mihin olemme tottuneet.

Compassion (Bouguereau, William-Adolphe (1825-1905))

Monen pääsiäisenvietto on käynnistynyt jo laskiaistiistaina, jolloin ’virallisesti’ laskeuduttiin tuhkakeskiviikkona alkaneeseen pääsiäistä edeltävään 40 päivän paastonaikaan. Suomenkielinen nimi pääsiäinen tarkoittaa ”läpikäymistä, pääsemistä”, jolla uskotaan viitatun myös paastosta pääsemiseen.

Viimeistään pääsiäisviikolla paastoa pitäneet tulivat laskeneeksi, että laskiaistiistaista on tullut itse asiassa 47 päivän matka pääsiäissunnuntaihin. Mitä se sellainen on – eikö se 40 riitäkään? Kyse ei ole alkeellisesta laskuvirheestä tai venytetystä paastosta, vaan ajoitukseen on selkeä syy. Paastonaika päättyy Lasaruksen lauantaihin (pitkäperjantain jälkeen) ja siihen ei lasketa mukaan sunnuntaipäiviä, koska ne …

Lisää...

Eikä kuolemalla ole enää valtaa häneen

Vuonna 1936 Walesissa julkaistiin kirjailija Dylan Thomasin toinen runoteos. Thomasin teos oli kokonaisuutena menestys, mutta erityisesti yksi kirjan runoista nousi suureen suosioon. Runoa kuulee edelleen siteerattavan, minkä lisäksi se on inspiroinut edelleen elokuva- ja kuvataiteilijoita heidän teoksissaan.

Maarjamäe Kommunismiohvrite Memoriaal, Tallinna.

Kuuluisuuteen nousseen runon nimi on ”And death shall have no dominion” eli suomeksi käännettynä ”Eikä kuolemalla ole enää valtaa”. Minulle runon nimi, joka runon säkeissä toistuu, on ehdottomasti sen rakkain osa.

Se ei ole sitä vähiten siksi, että runoilijaa on inspiroinut apostoli Paavalin kirje roomalaisille ja siinä erityisesti sen kuudennen luvun yhdeksäs jae. Runon nimi on suora sitaatti tuosta jakeesta englanninkielisen King James käännöksen mukaan.

Ei liene yllätys, kun kerron, että sama Roomalaiskirjeen teksti nousi …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |