Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: tuomio

”Sillä minä kadehdin…”

Psalmi 73 aloittaa kolmannen psalmien kirjan. Se on Asafin pohdintaa elämän epäoikeudenmukaisuudesta; siitä, miksi ’kelvottomat’ menestyvät ja paha ei saa palkkaansa.

Vähän kateellinen? (Kuva Jm TD Pixabaystä)

Jos vain sopiva päivä koittaa, psalmistin pohdinta voi juosta meidän monen omien ajatusten tavoin. Voit lukea koko psalmin, että pääset sisälle Asafin maailmaan. En siteeraa tähän kuin muutaman jakeen alusta ja yhden lopusta.

Asafin psalmin lyhyt oppimäärä

Psalmin alussa Asaf kuvaa dilemmaa, joka sitten psalmia lukiessa äkkiarvaamatta unohtuu. Vasta psalmin lopussa hän palauttaa lukijan takaisin tähän aiheeseen.

Asaf ei kerro tekstissä ihmisen pahuudesta ja elämän epäoikeudenmukaisuudesta sen tähden, että hän päivittelisi sitä kuin sosiaalisessa mediassa keräten tykkäyksiä ja lisäten ihmisten välistä vastakkainasettelua. Hän puhuu siitä siksi, että hän huomasi, miten se vaikutti …

Lisää...

Taivaallisia näkymiä

Kirkkovuosi päättyy tuomiosunnuntaihin. Sana ”tuomio” kuulostaa useimpien korvissa jokseenkin kielteiseltä. Tuomio tuo mieleen ajatuksen toki oikeudenmukaisuudesta, mutta myös rangaistuksesta. Harvemmin tulee mieleen, ettei tuomiosta aina seuraa rangaistus, vaan että tuomio voi olla myös vapauttava.

Taivaallisia näkymiä (Kuva Michaela Pixabaystä)

Tuomiosunnuntain sanoma liittyy Kristuksen toiseen tulemukseen, nyt kuninkaana ja vanhurskaana tuomarina. Tästä kirkkovuoden pyhästä käytetäänkin myös sen luonnetta kuvaavaa nimitystä Kristuksen kuninkuuden sunnuntai.

Ajatus Jumalan tuomion päivästä ymmärrettävästi kauhistuttaa monia – ehkä siksi, että harvapa meistä tahtoo kohdata elämänsä Jumalan täydellisen vanhurskauden vaatimuksin mitattuna. Jumalan tuomion yhteydessä moni unohtaa Jumalan rakkauden ja Kristuksen armotyön, jonka perusteella tuomio todellakin on Jeesukseen toivonsa panneella vapauttava.

Kristuksen omien kannalta tuomiosunnuntai on ilon juhla. Se tuomio, jonka Jeesukseen uskova saa, ei ole …

Lisää...

Velkojia ja velallisia

Aiheeseeni viitaten totean arvoituksellisesti: missä velallinen siellä velkoja. Sunnuntain kirkkotekstit käsittelevät anteeksiantamisen jatuomitsemisen sekä armon ja armottomuuden kysymyksiä rakkaudesta käsitteestä käsin.

”Christ Cares for All”, lasimaalaus kirkosta Filippiineiltä.

Sanoisin, että aihepiirin periaatteet ovat varsin selkeät, mutta niiden sovellus käytännönelämässä ontuu. Periaatteet ja ’totuudet’ kasvavat mittasuhteisiin, missä ihmisestä tulee mielipiteiden pelinappula. Ei ole enää tilaa olla ihminen – puhumattakaan armahdetusta sellaisesta.

Käsittelen pääasiassa sunnuntain epistolatekstiä Paavalin kirjeestä roomalaisille. Tahdoin kuitenkin käydä sen maisemaan sisään evankeliumitekstin johdattamana. Näin siksi, että evankeliumiteksti puhuu ’velallisista’ ja ’velkojista’, mikä auttaa meitä lukemaan Paavalin tekstistä sen ydinasian.

Peräti seitsemän kertaako?

Päivän evankeliumitekstissä (Matt. 18:21-35) Pietari kysyi Jeesukselta tarkentavan kysymyksen koskien anteeksiantoa:

”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa …

Lisää...

Suolalla suolatut

Jeesus poimi vertauksien esimerkit arkisista asioista, jotka oli tuttuja kuulijoille. Hän käyttää monesti vertauksessa meillekin edelleen tuttua maustetta ja säilöntäainetta – suolaa. Siteeraan yhtä näistä vertauksista.

Suolaa ja suolaa.

Tämän vertauksen Jeesus esittää Markuksen evankeliumissa viettelyksiä koskevan opetuksen lopuksi.

”Jokainen ihminen suolataan tulella. {ja jokainen uhri suolataan suolalla} Suola on hyvä. Mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte? Olkoon teissä suola itsessänne, ja eläkää rauhassa keskenänne.”” (Mark. 9:49-50)

Tekstissä Jeesuksen siirtää huomion polttouhrin tulesta suolaan, jota Mooseksen lain mukaan (3. Moos 2:13) oli siroteltava kaikkiin ruokauhreihin. Mutta mitä Jeesus tässä kohden suolasta sanoi? Hän puhui suolan mausta:

Suola on hyvä. Mutta jos suola käy suolattomaksi, millä te sen maustatte?

Kovan retoriikan evankeliumi?

Vertauskuva suolasta …

Lisää...

Anteeksi!

Päivän evankeliumin tekstissä (Matt. 18:21-35) Pietari kysyy Jeesuksesta kysymyksen, joka kuuluu taas joukkoon ’tiedollisesti helppo, mutta käytännön toteutus horjuu. Pietari kysyi:

”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?” (Matt. 18:21)

Epistolateksti Roomalaiskirjeestä (Room. 14:1-12) jatkaa samasta aiheesta toisesta tulokulmasta katsottuna tekstissä, jossa pohditaan vastuullisuutta Jumalan edessä, mutta myös vastuullisuutta ’kielen tuomiovallan’ käyttäjinä.

”Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen.
. . .
Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään.” (Room. 14:10,12)

Anteeksiantoon ajatus tuomiosta sekin kulminoituu – ainakin meidän syyllisten näkökulmasta. Anteeksi antamisen äärelle johtaa myös tämän sunnuntain Vanhan testamentin teksti (1. Moos. 50:15-21), joka on kertomus anteeksiantamisesta …

Lisää...

Ukkosenjylinän pojat

Tahdon jakaa kanssasi lyhyen mielenkiintoisen kertomuksen Luukkaan evankeliumista. Luukkaan teksti kertoo meistä ihmisistä ja siitä, miten meillä ihmisillä on tapana kohdella toinen toisiamme.

Se on puhetta siitä, miten ihmisen armottomuus ei malta odottaa ja miten Jumalan armollisuus puolestaan tulee esiin hänen kärsivällisyydessään ihmistä kohtaan. Teksti puhuu siis Jumalan armon suuruudesta.

Kun Jeesuksen taivaaseenottamisen aika oli lähenemässä, hän suuntasi kulkunsa Jerusalemia kohti. Edellään hän lähetti sananviejiä. Nämä lähtivät matkaan ja menivät erääseen Samarian kylään valmistelemaan Jeesuksen tuloa. Kyläläiset kuitenkin kieltäytyivät ottamasta Jeesusta vastaan, koska hän oli matkalla Jerusalemiin.
Kun hänen opetuslapsensa Jaakob ja Johannes kuulivat tästä, he sanoivat: ”Herra, tahdotko, että käskemme tulen iskeä taivaasta ja tuhota heidät [niin kuin Eliakin teki]?
Mutta Jeesus kääntyi ja nuhteli opetuslapsia [ja sanoi: ”Te ette tiedä, minkä …

Lisää...

Vuohia, lampaita ja vähän muutakin

Kirkkovuoden viimeistä sunnuntaita kutsutaan tuomiosunnuntaiksi tai Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiksi. Kumpikin nimi puhuu kuitenkin samasta tapahtumasta – itse koen, että ”Kristuksen kuninkuuden sunnuntai” tavoittaa paremmin sunnuntain suuren juhlan tunnun kirkkovuoden päättävänä Herramme kuninkuuden juhlana.

Päivän lukuteksti Matteuksen evankeliumista tosin tuo meidät toki tuomion tunnelmiin. Teksti on parin luvun mittaisen valvomisen teemaan sijoittuvan puhesikermän päätösteksti (Matt. 24:4-25:46). Sitä edeltää vertaukset kymmenestä morsiusneidosta (Matt. 25:1-13) ja palvelijoille uskotuista rahoista (Matt. 25:14-30), jotka kummatkin korostavat Herran paluun ja valvomisen merkitystä.

Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle. Kaikki kansat kootaan hänen eteensä, ja hän erottaa ihmiset toisistaan, niin kuin paimen erottaa lampaat vuohista.
Hän asettaa lampaat oikealle ja vuohet vasemmalle puolelleen. Sitten kuningas sanoo oikealla puolellaan oleville: ’Tulkaa …

Lisää...