Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: tulkinta

Väkevä kuin kuolema

Rakkaus on väkevä kuin kuolema” ja ”suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa” ovat tuttuja sitaatteja, jotka epäilemättä toistuvat päivittäin kymmenissä rakastavaisten toisilleen kirjoittamissa kirjeissä, korteissa hääparien lahjapöydällä ja monesti myös jossain muodossa hääseremoniassa.

Morsiussymboliikkaa on tässäkin – melko paljon vielä…. (Image by Pexels from Pixabay)

Itsekin muistan lukeneeni näitä Laulujen Laulun -kirjan tekstejä usein häiden tekstejä etsiessä. Tosin nyt myöhemmin tuo teksti on muuttunut minulle enemmänkin kuvaukseksi Jumalan rakkauden kohtaamisesta. Tähän suurin yksittäinen tekijä on Cantico Espiritual – eli Ristin Johanneksen Laulujen laulu, joka on tyyliltään saman kaltainen tämän Vanhan testamentin teoksen kanssa. Se kuvaa sielun (morsian) matkaa Kristuksen (sulhanen) läheisyyteen.

Ihmisten välistä rakkautta

Toisaalta inhimillinen vajavainen rakkaus täällä maanpäällä on Jumalan elävä vertauskuva siitä …

Lisää...

Joulun lahja vai suorite

Tänä vuonna sekä neljäs adventti että jouluaatto osuvat samalle sunnuntaille. Saanpa siis valita, kumpaa juhlaa nyt tällä tekstillä juhlistan. Valitsenpa nyt tekstin kirkkomme saarnakalenterin aattoillan teksteistä.

Hyvää joulua ja siunattua alkavaa vuotta!

Joulutekstit ovat usein varsin tuttuja niin puhujalle kuin kuulijallekin, mutta tällä kertaa teksteissä oli yksi, joka yllätti minut siinä, etten osannut ajatella sitä joulutekstiksi. Hetken sitä tutkittuani nimesin sen jouluevankeliumiksi Paavalin mukaan.

Ehkä se ei ole niitä kaikkein käytetyimpiä jouluillan tekstejä, mutta ainakin minulle se alkoi puhumaan vahvasti lahjasta ja sen vastaanottamisesta. Teksti on Paavalin kirjeestä Titukselle, sen toisen luvun lopusta (Tit. 2:11-14). Hän kirjoitti sen ohjeeksi Titukselle siitä, miten millaista evankeliumia hänen tulee Kreetan seurakunnissa julistaa. Paavali näet päättää tekstin sanoihin:

”Näin sinun tulee puhua, kehottaa …

Lisää...

Taivas varjele!

Lähtölaukaus tulla tämän tekstin eteen ja puhuteltavaksi oli minulle Mikko Kuustosen kappale ”Taivas varjele”. Laulussaan hän pohtii kuinka helppoa on jättää apua tarvitseva lähimmäinen huomioimatta, kun hänet pitää riittävän etäällä.

Jan Wijnants: Laupiaan samarialaisen vertaus (1670)

”Jos olet painomusteena paperilla
tai sähköä kuvaruudun pinnalla.
Jos olet ääniaaltoja jollain kanavalla
ehkä kuuntelen tai sua saatan katsella.

Jos olet seitsemän sivua mapissa
tai joku luku yhteiskuntaopin kirjassa
Jos olet uutisaihe kolmannessa maailmassa
ehkä pysyn kanssasi tasapainossa

Mutta kun sinusta tulee totta
minun veljeni, verta ja lihaa
Lyö katseesi katuun armotta
vaikket syytä etkä vihaa

Taivas varjele . . .”

Teemme ihmisistä kovin mieluusti ’asioita’, ’tilanteita’, ’tapauksia’, ’asiakkaita’ jne. ettemme vain joudu kohtaamaan heitä ’ihmisinä’. Teen melkein mitä tahansa kunhan ’tuo …

Lisää...

Liitonkirja elämään

On taas se aika vuodesta, kun tuomiosunnuntai muistuttaa kirkkovuoden päätöksestä ennen adventin ajan alkua. Tuomiosunnuntaita nimitetään hieman eri sanoin riippuen maasta ja kirkkokunnasta. Katolinen kirkko nimeää suomalaisen ja ruotsalaisen tuomisunnuntain ”Kristuksen kuninkuuden sunnuntaiksi” ja esimerkiksi Saksan luterilaisessa kalenterissa samaista pyhää nimitetään ”ikuisuuden sunnuntaiksi”.

Liitonkirja. (Kuva Godsgirl_madi,Pixabay)

Kutsutaan tuomiosunnuntaita millä nimellä tahansa, sen sanoma liittyy Kristuksen toiseen tulemiseen kuninkaana ja vanhurskaana tuomarina. Uskovalle tuomiosunnuntai on lupausten toteutumisen päivä – se on päivä, jolloin viimeinenkin Jumalan liittolupaus käy toteen.

Tuomiosunnuntain teema on Jumalan liittolupaukseen puettuna läsnä myös tekstissäni, vaikka käsittelenkin Raamattua uskovien pyhänä kirjana. Ilmaus pyhä kirja harhauttaa jo sekin ajattelemaan Raamatun tekstiä pyhäksi, vaikka tosiasiassa sen pyhyys nousee ainoastaan kirjan antajasta.

Tahdon herättää ajatuksia …

Lisää...

Kaksi karhua ja pojat

Raamatussa on paljon jakeita, joita siteerataan päivittäin ja opetellaan jopa ulkoa. Tällaisia ovat esimerkiksi pienoisevankeliumi (Joh. 3:16), protoevankeliumi (1. Moos. 3:15) ja rakkauden kaksoiskäsky (Matt. 22:37-40). Ne kiteyttävät uskonsisällön ja ovat täten keskeisiä arjessa.

Taitelijan näkemys ’karhutekstistä’.

Edelleen on myös joukko kertomuksia, joita kerrotaan jumalanpalveluksissa tai raamattupiireissä uudestaan ja uudestaan: laupias samarialainen (Luuk. 10:30-36), Daavid ja Goljat (1. Sam. 17:17-58), Abraham uhraa Iisakin (1. Moos. 22:1-19) jne.

On myös raamatunkohtia, joiden ääreen palataan kerta toisensa jälkeen siksi, että ne herättävät lukijan pohtimaan jotain siinä esiintyvää yksityiskohtaa, mitä teksti ei ehkä kerro, kertomuksen moraalista opetusta tai omalle kulttuurillemme vierasta tapaa.

Raamattu on kuitenkin sen verran tuhti opus, että kaikkien edellä mainittujen tekstien lisäksi jää vielä jäljelle suuri …

Lisää...

Pappia lainaamassa

Tuomarien kirjan luvuissa 13-16 on kertomus Simsonin elämästä. Jumala antoi Simsonin tuomariksi hajallaan oleville Israelin heimoille. Simson oli vastaus Israelin alemmuuden tilaan filistealaisten armoilla:

Miika ja leeviläinen.

”Israelilaiset rikkoivat jälleen Herraa vastaan, ja Herra jätti heidät neljäksikymmeneksi vuodeksi filistealaisten armoille.” (Tuom. 13:1)

Herra valitsi erottaa Simsonin käyttöönsä jo syntymästä saakka. Hän oli Jumalan rukousvastaus Israelin ahdistukseen, mikä kertoo jotain Jumalan ja ihmisen erilaisesta aikakäsityksestä. Nimittäin Jumala vastasi hurskaiden rukouksiin jo Simsonin syntymässä, vaikka he saivat odottaa ehkä 15 – 20 vuotta ennen kuin ’rukousvastaus’ kasvoi aikuisikään ja tuli heille näkyväksi. Jumalan vastaus siis eli pitkään rukoilijoiden keskuudessa, vaikka he eivät sitä vielä kyenneet näkemään.

Simsonin tekoja Israelin tuomarina en käy tässä erittelemään. Ne olivat kaikessa ristiriitaisuudessaan Jumalan vastaus Israelin …

Lisää...

Parasta ennen

Ajatus tähän tekstiin nousi artikkelista, jossa käsiteltiin siitä, miten vakavasti ja suurella tarkkuudella raamatunkääntäjät suhtautuvat työhönsä. Lukijat ovat usein kovin sanoin ruotimassa käännösten keskinäistä paremmuutta, mutta melko harvoin he kiinnittävät huomiota lainkaan siihen, mikä on heidän vastuunsa tekstin lukijoina ja eteenpäin välittäjinä.

”Parasta ennen” -merkintä on elintarvikkeissa, pitäisikö se olla myös tekstissä ja puheessa…

Tämä lyhyt pohdinta peräänkuuluttaa paitsi kääntäjän myös lukijan vastuuta. Oikeastaan tämä puhuu heidän yhteisvastuutaan sanoman edessä.

Käännösperiaatteen valitseminen, mikä on ehkä suurin linjanveto ajatellen käännöstyön kokonaistulosta, ei ole teologinen tai raamattu-uskollisuutta mittaava valinta, vaikka näin se tuntuu monesti olevan, kun kuuntelee kahvipöytäkeskusteluja raamatunkäännösten keskinäisestä paremmuudesta tai pikemminkin huonommuudesta.

Usein argumentointi käännösten paremmuudesta ei etsi vahvuuksia, vaan pikemmin yrittää osoittaa jonkin käännöksen huonommuuden. Keskustelun sävy on sekin …

Lisää...