Paastonajan ensimmäisenä päivänä – laskiaistiistain jälkeen – vietetään tuhkakeskiviikkoa (lat. dies cinerum). Se on läntisen kirkon perinteessä pitkäperjantain ohella toinen ’pakollinen’ täyden paaston päivä pääsiäisjuhlan odotuksessa.
Puolalainen maalaus vuodelta 1881 tuhkan sirottelusta.
Tuhkakeskiviikon kirkolliseen rituaaliin kuuluu tuhkaristin piirtäminen paastoajan otsaan. Tämä käytäntö on Suomessa ’uusivanha’ tapa – eli kerran ’unohdetun’ toimituksen palaaminen uudestaan osaksi paastonajan seurakuntaelämää.
Tuhkakeskiviikko aloittaa paaston, jolla kristityt valmistautuvat pääsiäisen juhlan viettoon. Paasto kutsuu kohtaamaan syntisyytensä ja puutteensa, mutta myös tekemään hyvää lähimmäisenrakkauden nimessä.
Nimensä tuhkakeskiviikko on saanut 1000-luvulla alkaneesta tavasta, kun pappi sirotteli paastoajan ylle tuhkaa katumuksen ja parannuksen merkiksi. 1100-luvulla sirottelussa alettiin käyttämään tuhkaa, joka valmistettiin polttamalla edellisen vuoden palmusunnuntaina siunatut palmunoksat.
Suomessa tämä ei toteudu kirjaimellisesti, koska käytännön syistä olemme korvanneet palmusunnuntain lehvät …
Lisää...
