Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: toivo

Vaskikäärmeestä Kristukseen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Aloitetaan muutamalla sanalla edellisestä presidentistämme Sauli Niinistöstä. Hän tuli presidenttinä tunnetuksi siitä, ettei hän juuri käyttänyt presidentin oikeutta armahtaa tuomittuja. Suomessa tämä presidentin oikeus on tarkoin lailla säädelty, mutta edeltäjiinsä nähden Niinistö käytti oikeuttaantodella vähän.

Pitää ensin olla syyllinen ja tuomittu, jotta voit hakea armahdusta. (Image by Ichigo121212 from Pixabay)

Kahden kautensa aikana Niinistö armahti yhteensä 22 ihmistä. Tämä on vähemmän, mitä hänen kolme edeltäjäänsä armahtivat keskimäärin vuoden aikana. Kausiensa aikana Niinistö hylkäsi tai jätti varteen ottamatta kaikkiaan 741 anomusta. Huomaa, että jos anomus koskee armahdusoikeuden piiriin kuulumatonta asiaa, se jätetään aina varteen ottamatta. Presidentillä oli hyvät perustelut toimintaansa, mutta jätetään aihe tältä osin käsittelemättä.

Oleellista tässä armahduskäytännössä on, että sinut pitää tuomita ennen kuin voit hakea armahdusta. Tämä …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , , |

Toivoa on

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Sanotaan, että niin kauan on toivoa kuin on elämää. Jos toivoa on, mitä se on? Tähän saa monenlaisia vastauksia riippuen siitä, keneltä kysyy ja milloin kysyy.

Onko toivo kuin poutapilvi, joka katoaa varoittamatta? (Kuva Michaela, at home in Germany • Thank you very much for a like Pixabaystä)

Joka lauantai sadat tuhannet suomalaiset kaivavat esiin lottotositteet toivoen hetken sydän jännityksestä pakahtuen muutosta taloudelliseen todellisuuteen.

Toisaalla samaan aikaan jossain kodissa vaatehuoneeseen linnoittautunut lapsi itkee ja toivoo isän humalaisen raivon jo taukoavan. On myös ihmisiä, jotka toivovat, etteivät aamulla heräisi. Jollain on toivo paremmista ajoista – uudesta nousukaudesta. Toivotaan myös vanhojen hyvien aikojen paluuta. Tai miten toivotonta elämä olisikaan, ellei toivo amerikkalaisesta unelmasta olisi mahdollinen…

Kuten edellisistä esimerkeistä huomasit, toivoa on …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Toivon evankeliumi

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Toivo on vahvasti läsnä kirkkovuoden alussa, kun matkaamme adventinajan jouluun. Toivo on erityisesti läsnä loppiaisen juhlassa, kun katsomme Herramme syntymän evankeliumia Matteuksen tekstin mukaan. Matteus katsoo Kristuksen syntymää itämaan tietäjien silmin. Loppiaiseen kuljemme tietäjien mukana tähden johtamana. Ja Betlehemin tähti – jos mikä – viestittä meille toivosta.

Tähden matkassa ’toivon evankeliumiin’. (Kuva Jeff Jacobs Pixabaystä)

Erityisesti toivo on sana, jonka merkitystä kannattaa pohtia syvemmin. Se on eräänlainen ’uskon sana’. Toivo on uskonvarainen näkymä parempaan – katse valoon elämän epävarmuudesta huolimatta. Piispa Desmond Tutu sanoitti sen näin:

”Toivo on kyky nähdä, että on olemassa myös valoa huolimatta kaikesta pimeydestä.”

Toivo on myös ihmiselämää suojeleva voima. Niin kauan kuin on jäljellä rahtuakaan toivoa, ihminen jaksaa …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Toivottomien suojelupyhimys

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Uuden testamentin aikaan Juudas oli suosittu nimi, olihan se kreikannos niinkin keskeisestä hepreankielisestä nimestä kuin Juuda (’ylistetty’). Nimen yleisyyden huomaa siitäkin, että Uuteen testamenttiin mahtuu sinnekin useampia Juudaksia.

Juudas Taddeus (Anthony van Dyck, 1619-1621)

Tunnetuin heistä on tietty Juudas Iskariot (= Karioitin mies, ilmaisee kotikylää), joka Herran kavaltajana antoi kauniille nimelle heikon kaiun. Iskariot mainitaan 12 apostolin luetteloissa aina viimeisenä. Iskariotia aikanaan tunnetumpi oli Juudas Galilealainen (Ap. t. 5:37), joka johti verilöylyyn päätynyttä seloottien kansannousua roomalaisia vastaan 7 jKr.

Jeesuksen perheeseen mahtui myös yksi Juudas – hänen veljensä (Matt. 13:55; Mark. 6:3), jota nykyisin pidetään todennäköisimpänä Juudaksen kirjeen kirjoittajana. Apostolien teoissa mainitaan vielä Juudas Damaskolainen, jonka luona sokeutunut Saulus majaili (Ap. t. 9:11).

Kirjoituksemme ei …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Toivon ja odotan

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Tekstini on Valitusvirsien kirjasta. Ei kuulosta mieltä ylentävältä, vai? Miten sen nyt ottaa. Elämä on elämää ja vaihtelu on sen suola.

Jeremia suree hävitettyä Jerusalemia (Rembrandt)

Valitusvirsistä

Suomenkielisen Raamatun käyttämä nimi Valitusvirret on lähtöisin juutalaisen tradition käyttämästä nimityksestä ”qinot”. Se on myös kreikankielisen Septuagintan (n. 100 – 200 eKr.) ja latinankielisen Vulgatan nimivalinta.

Kirjan alkuperäinen hepreankielinen nimi on ’ekah’ eli ”kuinka!”; tämä on sana, jolla alkavat kirjan luvut 1, 2 ja 4.

Nimi Valitusvirret kuvaa tämän kirjan luonnetta ja rakennetta. Se on ’valitus’, jonka teema on syvä murhe hävitetyn Jerusalemin puolesta. Vastaavia runollisia valitusteoksia kirjoitettiin muinaisina aikoina yleisesti kaupungin tuhon jälkeen. Meille on säilynyt vastaavia vanhoja sumerilaisia tekstejä esimerkiksi Sumerin, Uurin ja Nippurin kaupunkien hävityksestä. …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Pandoran lipas

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Lienet kuullut puhuttavan Pandoran lippaasta? Olet ehkä itsekin käyttänyt tätä antiikin mytologiasta tuttua kielellistä metaforaa. Pandoran lippaalla tarkoitetaan esinettä tai asiaa, joka ensin vaikuttaa hyödylliseltä, mutta josta tulee lopulta suuri harmi.

Pandora raottaa lippaan kantta. (Maalaus, John William Waterhouse)

Saatat tuntea myös koko tarinan Pandoran lippaasta. Se on osa Prometheus-myyttiä, josta on kirjoitettu monia moderneja ’venytettyjä’ nykyversioita, mutta alkuperäinen kertomus Pandorasta on varsin lyhyt katkelma pidemmästä tekstistä. Uskontotutkijat pitävät Prometheus-myyttiä antiikin kreikan vastineena Raamatun luomis- ja syntiinlankeemuskertomukselle. Sitä en tiedä. Myytti ei kerro maailman luomisesta, mutta se kuvaa miehen ja naisen luomista sekä syntiinlankeemusta lippaan avaamisen kautta omalla mielenkiintoisella tavalla.

En nosta Prometheus-myyttiä tässä vertailtavaksi Raamatun luomiskertomuksen rinnalle. Totean vain siinä olevan paljon samaa, mitä muinaiset uskontojen kirjoitukset …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Pelastettujen kiitosvirsi

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Kirkkovuosi lähenee loppuaan. Vietämme kirkkovuoden viimeistä edellistä kirkkopyhää. Evankelisluterilaisessa kirkossa sunnuntaita kutsutaan ”Valvomisen sunnuntaiksi”. Sen sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Pyhä muistuttaa kirkkokansaa siitä, että väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on todellinen jokaiselle Kristuksen seuraajalle.

Kuva lehtimajanjuhlan vietosta temppelialueella.

Valvomisesta ja kilvoittelusta

Valvomisen yhteydessä kristityn matkantekoa kuvataan myös vanhan suomenkielen sanalla ”kilvoitus”, mikä on alkujaan apostoli Paavalin kirjeistä tullut urheilutermi. Se vertaa kristityn elämää kilpailemiseen, kuten kilparadalla juoksemiseen (1. Kor. 9:24-27). Kristitty pyrkii valvomaan uskossa raittiina yhtä määrätietoisesti kuin kilpailuun valmentautuva urheilija harjoittelee saadakseen voittajan seppeleen.

Kilvoitus ei ole tekemistä vaan määrätietoisuutta valvoa, jotta väsymys ja välinpitämättömyys eivät johda matkanteon keskeytymiseen. Ihminen näet kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |