Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: teot

Sanan tekijät

Joskus sanonnat jäävät mieleen kertakuulemalta. Ehkä ne vain ovat sopineet elämäntilanteeseen niin, että tilanne sellaisenaan on luonut vahvan viitekehyksen aivoille sijoittaa sanonta jonnekin helposti saataville.

Pyhä Ignatius (maalaus vuodelta 1622, Domenichino)

Yksi tällainen mieleen painunut ajatus oli, kun taannoin kuuntelin opetusta, jossa käytiin läpi vuorisaarnan autuaaksijulistusta. Puhuja oli isä Thomas Keating. Hän opetti autuaaksijulistuksesta kontemplaation tienä. Kontemplaatio merkitsee tässä syvällisesti keskittyvää, usein hiljaista mietiskelyä ja rukousta.

Kuin ohimennen sivulauseessa Keating viittasi, että on kaksi täysin eri asiaa olla ’rauhantekijä’ tai ’rauhanpuhuja’. Tällä hän viittasi siihen, että rauhasta puhujia aina riittää, mutta he eivät ole valmiit uhrautumaan itse rauhan tähden. He puhuvat rauhasta ja vaativat toisia tekemään sen. Heille rauha on jotain, mitä heillä mielestään on, mutta eivät ole valmiit jakamaan …

Lisää...

Sydämen kyllyydestä…

Sunnuntain teema oli ”Laulu laululle”, mikä tietty olisi houkuttanut valitsemaan Laulujen laulun tekstin, mutta päädyin silti tähän tuttuun evankeliumitekstiin.

Sydämestä ihmisen pahuus nousee… (Image by 愚木混株 Cdd20 from Pixabay)

Evankeliumitekstissä Jeesus omalla tavallaan puhuu hänkin laulamisesta. Sanotaan, että laulut nousevat sydämestä ja toisaalta sanotaan, että ”sydämen kyllyydestä suu puhuu”. Totta ovat kumpikin, joten tähän voi sanoa, että myös, että ”kenen leipää syöt, sen lauluja laulat”.

Tänään kysymme, mikä on sinun laulusi, mistä se kertoo, mistä se nousee ja kenelle sitä laulat?

Usein kuulee puhuttavan, kuin me ”elämme pahoja aikoja, Nooan päivät ovat tulleet, jne.” Tietystä kulmasta katsottuna tämä on tietty tottakin, sillä kyllähän pahuus lisääntyy maanpäällä (1. Moos. 6:5) ja Herran …

Lisää...

Luopuisinko, jos Herra kysyy?

Nostetaan esiin tuttu teksti, jossa rikas nuorukainen lähestyy Jeesusta kysellen, mitä hänen pitäisi tehdä, että hän perisi ikuisen elämän (Matt. 19:16-22).

Tämäkö se vain olisi rakasta? Voisiko esteeksi tulle myös jokin muu? (Kuva 🌸♡💙♡🌸 Julita 🌸♡💙♡🌸 Pixabaystä)

Suomalaiset raamatunkäännökset otsikoivat tekstijakson näin: ”Voiko rikas pelastua?”, ”Rikas nuorukainen” ja ”Neuvoo rikasta nuorukaista”.

Keskustelu menisi monen meidän kohdalla enemmän tai vähemmän samalla kaavalla, jos emme nuorukaisen tavoin tietäisi keskustelevamme Jumalan Pojan kanssa. Luulen, että meiltäkin löytyisi monta hyvää syyttää väittää vastaan, että miksi meidän tapamme kyllä kelpaa. Lainaan tähän käydyn keskustelun häkellyttävän lopun:

”Jeesus sanoi hänelle: ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla …

Lisää...

Teoin ja totuudessa

Ajatus tähän tekstiin nousi jo paljon aiemmin, kun luin artikkelia Iso-Britannian edesmenneestä pääministeristä Margaret Thatcherista.

Margaret Hilda Thatcher (1925-2013)

Artikkeli palautui mieleeni, kun teen parhaillaan opintoihini yhtä tutkinnon osaa Lontoossa sijaitsevaan kouluun. Siellä pienryhmäni vertaisvalmentajat ovat kummatkin Englannista. Keskusteluissa usein sivuamme yhteiskuntiemme erilaisuuksia ja politiikkaa, joten siitä tuo Margaret nousi mieleeni.

Margaret Thatcher oli tiukan linjan poliitikko, joka ei pelännyt sanoa mielipiteitään. Kärkevillä kommenteilla ja kovilla päätöksillä hän hankki itselleen lisänimen ’rautarouva’ sekä suuren joukon vastustajia. Täydellinen hänkään ei ollut. Hänen maineestaan kertoo paljon se, että suuri joukko brittejä juhli hänen kuolemaansa, vaikka kuoleman aikaan pääministerikaudesta ja aktiiviurasta politiikassa oli kulunut jo vuosikymmeniä.

Eräässä TV-haastattelussa tammikuussa 1980, jossa keskusteltiin epätasa-arvosta. Itse en tätä haastattelua muista, vaikka olenkin ollut jo melkein …

Lisää...

Rakkaus virtaa

Viikko takaperin maanantaina vietettiin ystävän päivää – tai Valentinin päivää. Se on päivä rakkaudelle. Päivä, jota korostaa punaisen sävyt – ei verenpunaisen, vaan vaaleanpunaisen. Vaaleanpunainen on ihana väri. Se ei loukkaa ketään.

Tässä kuvassa rakkaus virtaa. (Andrei Rublevin (1405) ”Pyhä Kolminaisuus”)

Tätä kirjoittaessa Valentinin päivästä ehtinyt kulua jo tovi. Jostain kumman syystä tänä vuonna tuo päivä jäi kummittelemaan mieleeni pidemmäksi aikaa. On ollut aikaa ajatella rakkautta, mitä se nyt tarkoittaakaan.

Näissä pohdinnoissa olen tullut sellaiseen tulokseen, että ihmisten rakkaus on väriltään vaaleanpunaista, kun taas Jumala värittää rakkauden verenpunaisella. Tässä tekstissä yritän vähän avata tätä värieroa.

Lähtökohtaisesti me ihmiset väritämme paperille vaaleanpunaisia sydämiä, jos joku pyytää meitä piirtämään rakkauden. Saman tehtävän edessä Jumalan vuodattaa verenpunaisia pisaroita, joilla hän piirtää sydämen paperiin. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Tasapainoinen uskon harjoittaminen

Otsikossa on mainittu ’tasapainoinen usko’ ja ’harjoittaminen’ samassa lauseessa. Monesti puhumme tästä asiasta käyttäen sanaa ’uskonelämä’. Kummassakin ilmauksessa on hyvät puolensa. Voisikin sanoa, että uskonelämä on tien kulkemista kohti uskon tasapainoa.

Uskosta, harjoittamisesta (Kuva sspiehs3, Pixabay)

Uskonelämä on tie…

Sana ’uskonelämä’ maalaa mieleen kuvan uskosta koko elämää koskevana asiana. Se laajentaa uskon koko elämän suuruiseksi. Se kertoo, että usko kulkee koko elämän polun ihmisessä: alusta loppuun, aamusta iltaan, arjesta juhlaan jne.

Uskonelämä kuvaa osuvasti uskoa elämänä – vastakohtana kuolemalle. Uskonelämä ei täten tarkoita pystyyn kuollutta pykäläviidakkoa tai ilotonta ponnistelua. Se ei ole haudanhiljaista pysähtyneisyyttä, koska elämä on eläväistä – monivivahteista matkantekoa eteenpäin. Luonnossakin elämä tarkoittaa kasvua, kypsymistä ja aikuistumista, miksei näin olisi uskonelämässäkin!

Ihmisellä on taipumus luokitella ja …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Sydämen värinää – kutsu luottamaan

Hartaustekstini ’pihvi’ on tekstin loppupuolella. Lähestyn asiaa aavistuksen kaukaa. Näin siksi, että ’pihvi’ on tällä kertaa varsin omakohtainen sovellus enkä ole tarkoittanut sitä yleispäteväksi kaikille. Kyseessä on ’palvelukutsu’ ja se, miten sen olen ymmärtänyt. Selitän ensin hieman, mitä sillä tarkoitan.

Poika ja varis (Akseli Gallen-Kallelan maalaus vuodelta 1884). Koen teoksen pojan ajattomaksi ’omakuvaksi’.

Aloitetaan kaukaa. Karismaattinen herätyskristillisyys käyttää termiä ”toinen siunaus” (”second blessing”). Termin varhaiset juuret on jäljitettävissä metodistiliikkeen perustajan John Wesleyn teksteihin, missä hän käyttää siitä muotoa ”second work of grace”. Termin merkitys on vuosisatojen saatossa muuttunut melkoisesti. Modernin äärikarismaattisen liikkeen sille antama merkitys ’synnittömästä täydellisyydestä’ on metodistiliikkeen perustajan tulkinnalle vieras.

Toinen siunaus

Wesleyn käsitys ”toisesta siunauksesta” …

Lisää...