Olen saanut armon lyhyen elämäni aikana oppia tuntemaan Jumalaani yhä paremmin.
Tyhjä astia. Millä täytän? (Kuva yingtao12345 Pixabaystä)
Jumalan tuntemisen oppiminen on saman lainen prosessi kuin mikä tahansa suhde. Niin se on kaikissa suhteissa, että jos viettää aikaa toisen kanssa ja kulkee matkaa yhdessä, huomaa pian, että osapuolet puolin ja toisin oppivat tuntemaan toistensa tavat, heikkoudet ja vahvuudet. Opimme tuntemaan toisen ihmisen jopa niin hyvin, ettei kohta tarvitse enää edes sanoa, kun toinen tietää, mitä kumppani tarvitsee.
Ja kun lisäksi tapahtuu kypsymistä ihmisenä itsenään, niin sitä oppii hyväksymään senkin, ettei toinen ihminen ole ajatukseni hänestä. Ja niin opin hyväksymään hänet sellaisenaan, vaikka jostain syystä en kaikesta hänessä pitäisi. Miksi katsoa tahraa ikkunan kulmassa, jos muuten ikkunasta avautuu huikea näkymä …
Lisää...
