Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: tahra

Iisoppi – ai, mikä?

Alkuviikosta, kun pesin muutaman koneellisen pyykkiä edellisen työkomennuksen jäljiltä, tuli mieleen pyykkejä kuivumaan laittaessa yksi vanha paitani. Tuo paita oli minulla usein matkassa, koska se tuntui hyvältä päällä ja oli riittävän siisti monenlaisiin tapaamisiin. Nyt paita ei ollut matkassa.

Tässä yksi iisoppi-lajikkeista. (Image by Sonja Rieck from Pixabay)

Jossain vaiheessa näet kävi niin, että onnistuin ruoanlaiton yhteydessä hankkimaan siihen useita ikäviä rasvatahroja, jotka eivät sitten lähteneet pesussa – eivät edes tahranpoistoaineella.

Lopputulos hyvästä yrityksestä huolimatta oli se, että kyseinen paita on tätä nykyä nk. ’kotipaita’ eli se on varattu ”vain arkista käyttöä varten” ja täten edelleen käytössä. Käyttötarkoitus on vain muuttunut. Ja näin se on; toinen paita on arvokasta ja toinen arkista käyttöä varten (Room. 9:21)… …

Lisää...

Tahroja ja tahraisia tekoja

Tänään harjoitetaan ”käytännön teologiaa”. Muistele hetki, milloin viimeksi olet syönyt keittoa? Ehkä otit keittoa ensin kauhalla kattilasta lautaselle. Sitten mahdollisesti leikkasit kyytipojaksi palan leipää ja voitelit sen. Kaadoit lasiin kenties vettä ruokajuomaksi. Asetit ruoan eteesi ja aloit syömään keittoa lusikalla.

Keittoa syömässä… silmät avoinna vai kiinni? (Kuva ivabalk Pixabaystä)

Jatkoit tätä toimenpidettä kunnes ruoka oli syöty ja tulit kylläiseksi. Kun sitten korjasit ruokailun jälkeen astiat, jäikö pöydälle (tai paidalle) keittotahroja, ehkä myös leivän muruja? No, ei tietenkään, olethan sinä siisti ihminen.

Miten on, olivatko sinun silmäsi avoinna ruokaillessasi? Entä söitkö valoisassa vai pilkkopimeässä? Kokeilepa tehdä sama silmät kiinni tai pimeässä. Syötyäsi avaa silmät, laita valot päälle tai odota auringon nousuun.

Näin toteutuu esimerkinomaisesti Paavalin Efesoksen seurakunnalle kirjoittamat sanat ” …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Tahrasta mestariteokseksi

Metodistikirkon perinteiseen jumalanpalvelusjärjestykseen kuuluu synnintunnustus. Se viitoittaa seurakunnan yhteisen palvonnan tien kohti Herran ehtoollispöytää, jonne Jeesus kutsuu meitä kohtaamaan hänet.

Synnintunnustus onhenkilökohtainen tunnustus itselle, toinen toiselle ja Herralle, että kilvoittelu on jälleen kerran ollut vajavaista ja rikkonaista. Ennen synninpäästöä liturgi lukee Ensimmäisen Johanneksen kirjeen ensimmäisestä luvusta sen yhdeksännen jakeen. Jae vakuuttaa armon etsijälle, että Herra tuntee kilvoittelumme vajavaisuuden ja hän paitsi antaa synnit anteeksi, hän myös puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.

Johanneksen kirjeen teksti kuuluu näin – otan mukaan myös edeltävän jakeen:

Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.(1. Joh. 1:8-9)

Teksti vapauttaa kuulijan iloon; se vakuuttaa …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |