On kulunut jo viikkoja – tai siis pian jo muutama kuukausi siitä, kun aloitin lepokauden vuoden viimeisen koitoksen ja seuraavan vuoden tavoitteeseen treenaamisen välissä.  Lepokausi on siitä vaikea, että välillä on vaikea motivoida itseään lähteämään ulos, kun odotettavissa ei olekaan ’oikea’ harjoitus, vaan pelkkää juoksentelua omaksi iloksi.

Paasto on sekin tehnyt juoksemisesta vähän takkuavaa, vaikka olenkin vain ’mielihalu’ paastolla eli paastoan leivästä, myslistä, muroista ja sen sellaisesta, mitä mieluusti napostolen illalla. No, olenpahan oppinut syömään taas hedelmiä ja perusruokaa.

Vaihtelun vuoksi olen muuttanut harjoitteluni vauhtipohjaisesta sykepohjaiseksi. Nyt, kun juoksen lähis yksinomaan alhaisilla sykkeillä, on jännää katsoa sitten vasta harjoituksen jälkeen, että millaisiin vauhteihin sykerajat aina minäkin päivänä riittivät. Ongelmalliseksi tuon tekee treenin alkaessa se, että minulla päivän menojen aiheuttama stressi vaikuttaa melkoisesti sykkeeseen.

Juoksumäärät …

Lisää...→