Tämän sunnuntain teksti on päivän epistolateksti kirjeestä heprealaisille, sen 10. luvusta (Hepr. 10:11-14, 19-25). Tekstissä puhutaan uhreista, joten avaan tässä uhrikäsitettä niin, että pääsemme sisään aiheeseen, joka koskettaa uskomme ydintä.
Sodan uhrit. Antoivat ainoansa maansa puolesta. (Kuva Pixabay)
Luen tekstin alkuosan johdannoksi, kun taas loppuosa sopii taas saatesanoiksi tälle saarnalle.
”Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa. Jokainen pappi seisoo joka päivä toimittamassa jumalanpalvelusta ja uhraa kerran toisensa jälkeen samat uhrit, jotka eivät milloinkaan voi poistaa syntejä. Kristus sitä vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi {KR38: ainiaaksi istuutunut} istuimelleen Jumalan oikealle puolelle.” (Hepr. 10:10-12)
Tekstiä edeltänyt yhdeksäs luku sekä kymmenennen alku käsittelivät nekin kokonaisuudessaan Vanhan testamentin …
Lisää...