Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: seuraaja

Aiotteko tekin lähteä?

Siteeraan tähän Johanneksen evankeliumin tekstin. Etenkin sen viimeinen jae on minulle erityisen rakas. Vuoden 1933/38 kirkkoraamatun käännöksessä viimeisen jakeen kysymys on kirjoitettu muotoon ”Tahdotteko tekin mennä pois?

Käännänpä sinulle selkäni ja uin omille vesilleni… (Kuva Merja Partanen Pixabaystä)

Tämän kuultuaan monet hänen opetuslapsistaan sanoivat: ’Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?’ Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat herättäneet opetuslapsissa ärtymystä, ja hän sanoi heille: ’Loukkaako tämä teitä? Miten käykään, jos te näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän ennen oli! Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko.’ Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka …

Lisää...

Minun Herrani ja seurakunnan pää

Tällä kerralla sukelletaan suoraan syvään päätyyn. Menen suoraan asiaan kahden Paavalin kirjeen sitaatin myötä. Niillä esittelen sinulle ystäväni Kristuksen, joka on Herra ja seurakunnan pää.

Palazzo vecchio – herruden palatsi Firenzessä. (Kuva Marco Massimo Pixabaystä)

”Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. . . Onhan kirjoitettu: ”Jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu.” (Room. 10:9, 13)

”Hän on myös ruumiin pää, ja ruumis on seurakunta. Hän on alku. Hän nousi esikoisena kuolleista, jotta hän olisi kaikessa ensimmäinen.” (Kol. 1:18)

Kristukselle kuuluu herruus (engl. lordship) ja päällikkyys (engl. headship). Hän on Herra ja päällikkö. Tästä eteenpäin käytän päällikkyyden sijaan sanaa johtajuus, koska …

Lisää...

Kuka hän on?

On palmusunnuntai. Katson edellisten vuosien palmusunnuntaiden tekstejäni. Pitäisiköhän minun tälläkin kertaa mennä tekstiin muistuttamalla palmusunnuntain virpomisperinteestä tai palmunlehvistä? Niin mukavia kuin pajunkissat ovatkaan, jätän niistä puhumisen väliin tänä vuonna.

Saapuminen Jerusalemiin (Pietro Lorenzetti, 1320-1348)

Palmusunnuntain teksti luetaan tämän vuoden kirkkokalenterin mukaan Matteuksen evankeliumista (Matt. 21:1-11). Tapaus on tosin sen verran keskeinen pala kärsimyshistoriaa, että voit lukea siitä jokaisesta neljästä evankeliumista (Matt. 21:1-11; Mark. 11:1-10; Luuk. 19:29-40; Joh. 12:12-19).

Tänään pohdin kysymystä, jonka Matteus esittää tekstin loppupuolella.

”Kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki alkoi kuohua ja kaikki kyselivät: ”Kuka hän on?”” (Matt. 21:10)

Todellakin – kuka hän on? Se on ajankohtainen kysymys tänäänkin.

Matteuksen palmusunnuntain tekstiin

Palmusunnuntain teksti maalaa kuvan Jeesuksesta, kun hän lähestyy Betanian suunnasta Jerusalemia juhlittuna kuninkaana. …

Lisää...

Joka laskee kätensä auraan

Kolmas ja viimeinen osa ”Kolme pientä vertausta” -raamattuhartaussarjassa ottaa vertauskuvan maanviljelystä. Käymme siis läpi Luukkaan evankeliumin mukaan kolmea Jeesuksen lyhyttä vertausta (Luuk. 9:57-62).

Matka Samarian halki Jerusalemiin

Kerrataan vielä kerran vertauksen tilanne. Luukkaan evankeliumin yhdeksännessä luvussa liikutaan pääosin Galilean mailla, mutta luvun lopussa alkaa matka kohti Jerusalemia (Luuk. 9:51-19:27).

Kyntämistä – ei härillä, mutta samaan tapaa hevosila.

Jeesus valitsi poikkeuksellisen reitin Samarian läpi. Reitti oli suorin, mutta se oli poikkeuksellinen valinta juutalaiselle, koska juutalaiset eivät mieluusti kulkeneet Samariassa. He mieluummin kiersivät Samarian Jordanin toiselta puolen.

Jeesus tunsi tämän tavan, mutta hän näki velvollisuudekseen kulkea kuitenkin Samarian läpi julistaen samaan tapaan kuin Galileassa. Vastaanotto Samariassa oli odottavasti varsin viileä, mutta silti Samariassakin oli heitä, keille sanoma Jumalan …

Lisää...

Seurailija vai seuraaja

Tekstissäni käsittelen seuraamista. En katso sitä pelastusopillisesta näkökulmasta vaan missionaalisesta. Käydään asiaan sisään Johanneksen evankeliumin opastamana tarkastellen Jeesuksen opetuslapsia hänen seuraajinaan matkalla Jerusalemiin.

Jésus et ses disciples (Rembrandt)

Seurailija, kannattaja vai seuraaja?

Johanneksen evankeliumin kuudennessa luvussa Jeesus piti veret seisauttavan puheen seuraamisestaan vertaamalla itseään leipään – elämänleipään (Joh. 6:48). Vertauskuvan kautta hän puhui siitä, että hän edellytti seuraajiltaan varsin läheistä yhteyttä häneen.

”Minä olen tämä elävä leipä, joka on tullut taivaasta, ja se, joka syö tätä leipää, elää ikuisesti. Leipä, jonka minä annan, on minun ruumiini. Minä annan sen, että maailma saisi elää.” (Joh. 6:51)

”Minun lihani on todellinen ruoka, minun vereni on todellinen juoma. Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, pysyy minussa, ja minä pysyn hänessä. …

Lisää...

Kuin torilla istuvat lapset

Päivän evankeliuminteksti johdattaa tuttuun Jeesuksen tuntemisen ja seuraamisen teemaan. Tällä kertaa asiaa tarkastellaan vertaillen sivustakatsojan näkökulmasta. Teksti puhuu ”sukupolvesta”, jolle ei tunnu kelpaavan mikään. Kuulostaako tutulta? Luetaanpa.

Mihin minä vertaisin tätä sukupolvea? Se on kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: ’Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.’

Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: ’Hänessä on paha henki.’ Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: ’Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!’ Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!” (Matt. 11:16-19)

Jeesus vertaa aikansa sukupolvea torilla istuviin lapsiin, mikä kuvaa varsin hyvin sen ajan uskonnollisen eliitin asenteita. Ensin he torjuivat Johannes Kastajan pahan …

Lisää...