Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: sanoma

Joulun lahja vai suorite

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Tänä vuonna sekä neljäs adventti että jouluaatto osuvat samalle sunnuntaille. Saanpa siis valita, kumpaa juhlaa nyt tällä tekstillä juhlistan. Valitsenpa nyt tekstin kirkkomme saarnakalenterin aattoillan teksteistä.

Hyvää joulua ja siunattua alkavaa vuotta!

Joulutekstit ovat usein varsin tuttuja niin puhujalle kuin kuulijallekin, mutta tällä kertaa teksteissä oli yksi, joka yllätti minut siinä, etten osannut ajatella sitä joulutekstiksi. Hetken sitä tutkittuani nimesin sen jouluevankeliumiksi Paavalin mukaan.

Ehkä se ei ole niitä kaikkein käytetyimpiä jouluillan tekstejä, mutta ainakin minulle se alkoi puhumaan vahvasti lahjasta ja sen vastaanottamisesta. Teksti on Paavalin kirjeestä Titukselle, sen toisen luvun lopusta (Tit. 2:11-14). Hän kirjoitti sen ohjeeksi Titukselle siitä, miten millaista evankeliumia hänen tulee Kreetan seurakunnissa julistaa. Paavali näet päättää tekstin sanoihin:

”Näin sinun tulee puhua, kehottaa …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Pääsiäisen jälkeinen evankeliumi

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Jouluisin luetaan jouluevankeliumia (Luuk. 2:1-20), joka keskittyy Jeesuksen syntymän aikaisiin tapahtumiin. Vastaavasti pääsiäisajan teksteissä keskitytään kärsimysviikon tapahtumiin ja ennen kaikkea Kristuksen ylösnousemukseen.

Kirjoitukset; aina ajankohtaiset, kuten kirje saapuessaan. (Kuva Petra Pixabaystä)

Pääsiäisen evankeliumi voidaan tiivistää vaikkapa Apostolisen uskontunnustuksen sanoin tällä tavoin:

”{Kristus} kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista”.

Ehkä olet jo tähän mennessä vuotta huomannut, että elämä on jatkunut myös pääsiäisen jälkeen. Kesälomat ovat takana ja moni jo suunnittelee talven lomia. Eikä kaukana ole kirkkovuoden toinen suuri juhla eli joulu. Vertauskuvallisesti moni putoaa pääsiäisen jälkeen hengelliseen tyhjiöön, koska kirkkovuoden suuret juhlapyhät ovat yhtäkkiä ohi.

Itseäni alkoi tässä syksyn mittaan askarruttamaan, että mikä olisi jouluevankeliumin ja pääsiäisen …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Evankelimi – Suuri sanoma

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Veljemme Paavali kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille tällä tavoin:

Paavalin kääntymys tiellä Damaskokseen (Caravaggio, 1600)

”Sillä siitä, että julistan evankeliumia, ei minulla ole kerskaamista; minun täytyy se tehdä. Voi minua, ellen evankeliumia julista!” (1. Kor. 9:16)

Paavali ei kirjoita jakeen päättävää huudahdusta tekstiin tyylikeinona tai teatraalisena ilmauksena. Sanat ovat täynnä tunnetta. Se on huudahdus – Paavalin sydämen huuto evankeliumin tähden. Ilmaus ”Voi minua” on sydämen paloa. Se on alkukielessä tuskan ilmaus – ei vain puolihuolimaton ”voi, voi”, vaan todellakin sydäntä repivä henkilökohtainen ”voi!”

Paavali ei julistanut evankeliumia siksi, että hän olisi nauttinut puhumisesta. Hän ei julistanut sen tähden, että se olisi ollut hänen työnsä. Hän ei myöskään julistanut evankeliumia, koska ihmisistä …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Tämän sanoman airut

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Seurakunnan opetus- ja saarnatyötä tekevien henkilöiden nimikkeistä on eri kirkkokunnilla omat viralliset määritelmät. Esimerkiksi nimike ’pastori’ tarkoittaa hieman eri asiaa, jos nimikkeen sisältöä tiedustelee vaikkapa luterilaisen kirkon tai jonkin vapaansuunnan seurakunnan edustajilta. Yhdessä kirkkokunnassa se voi olla yleisnimike, kun jossain toisessa se tarkoittaa ’johtavaa paimenta’, vihittyä pappia, jne.. Edelleen poikkeavia käytäntöjä liittyy myös nimikkeen käyttöön edellytettyyn koulutukseen tai virkaan nimitykseen liittyvissä vaatimuksissa.

Siellähän se taas saarnailee… (Kuva OpenClipart-Vectors, Pixabay

On sanojen viralliset merkitykset mitä tahansa, kansankielessä nimikkeet ovat sekaisin sulassa sovussa. Näitä ammattinimikkeitä ei ole suojattu, joten niitä voi käyttää niin kuin kukin parhaaksi näkee. Puhutaan papista, pastorista, saarnaajasta ja julistajasta – kaikista sekaisin. Kukin valitsee nimikkeen oman makunsa mukaan. Nykypäivänä nimitykset pappi, pastori ja ehkä julistaja ovat …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , , |

Parasta ennen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Ajatus tähän tekstiin nousi artikkelista, jossa käsiteltiin siitä, miten vakavasti ja suurella tarkkuudella raamatunkääntäjät suhtautuvat työhönsä. Lukijat ovat usein kovin sanoin ruotimassa käännösten keskinäistä paremmuutta, mutta melko harvoin he kiinnittävät huomiota lainkaan siihen, mikä on heidän vastuunsa tekstin lukijoina ja eteenpäin välittäjinä.

”Parasta ennen” -merkintä on elintarvikkeissa, pitäisikö se olla myös tekstissä ja puheessa…

Tämä lyhyt pohdinta peräänkuuluttaa paitsi kääntäjän myös lukijan vastuuta. Oikeastaan tämä puhuu heidän yhteisvastuutaan sanoman edessä.

Käännösperiaatteen valitseminen, mikä on ehkä suurin linjanveto ajatellen käännöstyön kokonaistulosta, ei ole teologinen tai raamattu-uskollisuutta mittaava valinta, vaikka näin se tuntuu monesti olevan, kun kuuntelee kahvipöytäkeskusteluja raamatunkäännösten keskinäisestä paremmuudesta tai pikemminkin huonommuudesta.

Usein argumentointi käännösten paremmuudesta ei etsi vahvuuksia, vaan pikemmin yrittää osoittaa jonkin käännöksen huonommuuden. Keskustelun sävy on sekin …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Pistä paketti kiertoon

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Mieleeni piirtyi elokuva nimeltä ”The History Boys” (2006), jonka näin ensimmäisen kerran muistaakseni joskus kesällä 2012. Elokuvassa oli varsin keskeisessä roolissa oppilaiden keskuudessa pidetty kirjallisuuden opettaja, joka ui vastavirtaan niin henkilökohtaisessa elämässä kuin koulun opettajayhteisössäkin. Hän oli äidinkielenopettaja ja elokuvan pojille hän opetti klassista englanninkielistä runoutta, mutta ennen kaikkea hän opetti elämän taitoa.

Hector, elokuvassa The History Boys.

Kirjallisuuden opettaja, Hector, oli oppilaiden keskuudessa pidetty, vaikka häntä ei arvostettu opettajana työyhteisössään – päinvastoin. Hän ei ollut kiinnostunut täyttämään ulkoisia laatumittareita ja kriteerejä, mikä näkyi hänen arvostuksessaan kollegoiden keskuudessa. Hectoria kiinnosti enemmän se, mitä hän sisäisesti kykeni välittämään kullekin opiskelijasukupolvelle. Hänestä tuli elokuvassa seurattujen poikien tulevaisuuden kannalta ehkä keskeisin hahmo koko kouluyhteisössä.

On helppo kuvitella, ettei runousoppi ollut poikien …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Rekabilaisten saaga

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Kohtaaminen toisen kanssa edellyttää huomion kohdistamista häneen, hänen persoonaansa ja viestiinsä. Oleellisinta kohtaamisessa ei ole puitteet tai toisen ihmisen pukeutuminen. Tunnistamme tämän etenkin silloin, kun meillä on asiaa toisille. Silti varsin usein vastaavassa tilanteessa oman huomiomme jakaantuu ties minne; oman elämän asioihin tai johonkin häiritsevään tai kiinnostavaan kohteeseen ympäristössä.

Jumala ei saa aina hänkään meidän jakamatonta huomiotamme, vaikka hän jos kuka sen ansaitsisi. En nosta tätä esiin syytöksenä, vaan pikemmin seikkana, johon voisimme kiinnittää huomiota.

Kun Jumala ilmestyy elämäämme voimallisesti, huomio ei ehkä karkaa arkisten asioiden pariin, mutta varsin kadotamme huomion Jumalasta ja hänen viestistään puitteisiin, joissa hänet kohtaamme. Selitän tätä kahdella esimerkillä; kuvalla valtaistuinsalista ja Jeremian kirjan kertomuksella, jota nimitän ”rekabilaisten saagaksi”.

Kutsuttuna valtaistuinsaliin

Ajattelepa, että saat kutsun kuninkaan hoviin, jossa …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |