Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Salomo

Toivotaan, toivotaan, mitä toivotaan?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Pidän yhtenä Vanhan testamentin erikoisuutena Esterin kirjaa. Siinä jos missä sattuu ja tapahtuu. Ensikosketus kirjaan oli noin 12 vuotiaana, kun lastenleirillä ryhmänohjaaja otti hommakseen lukea sitä meidän pienelle poikaporukalle ennen nukkumaanmenoa. Se oli jännittävä tarina.

Ja kuningas kysyy: ”Mitä sinä tahdot?” (Kuva Dorothée QUENNESSON Pixabaystä)

Esterin kirja voisi hyvinkin olla elokuvan ’story line’, mutta mikä ihmeellisintä, tämä ’elokuva’ on tosi ja tapahtunut. Ehkä se on jopa liian ihmeellinen elokuvaksi. Elokuvan tarinaan ei näet voi kirjoittaa mitään sellaista, mikä tuntuu katsojasta liian uskomattomalta. Esterin tarinaa varmasti moitittaisiin sadunomaiseksi. Jos se lukijasta siltä tuntuu, se johtuu vain siitä, ettei kirjan kulisseissa aktiivisesti vaikuttanut Jumala ole lukijalle tuttu oman elämän toimijana.

Kertomus Esteristä on tuntemattomuudesta Persian kuningattareksi nousseen naisen tarina tilanteessa, kun …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , , |

Kun vastuut vaihtuvat

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Mikä tekee rahasta niin halutun välineen? Sen nyt ymmärtää, että rahaa tavoittelevat he, keillä ei sitä ole riittävästi, mutta kun samaan aikaan sitä edelleen tavoittelevat hekin, joilla sitä riittää. En tarkoita vain hyvin toimeentulevia, vaan heitä, keille raha turvan välineenä on menettänyt merkityksensä, koska sitä on niin paljon.

Rahaa, rahaa – olevaa, sähköistä ja olematonta. (Kuva MichaelWuensch, Pixabay)

Yksi syy siihen, ettei raha menetä viehätysvoimaansa on todennäköisesti valta. On näet niin, että raha antaa haltijalleen valtaa. Raha antaa kahdenlaista valtaa: 1) valtaa toteuttaa unelmia ja 2) valtaa vaikuttaa toisiin ihmisiin. Tai oikeammin – raha pitää vallan itsellään, mutta sen haltija saa käyttää siinä olevaa valtaa. Rahan valta on siinä mielessä valheellista, että valta pysyy kuitenkin rahalla itsellään, mutta …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Salomo – viisas vahingosta viisastuu

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Sananparsi sanoo, että ”viisas oppii virheistään, tosiviisas toisten virheistä, vaan yliviisas ei opi ollenkaan.”

Salomon tuomio (Peter Paul Rubens, 1617)

Tämä humoristinen viisautta oppimisen näkökulmasta piikittelevä sananparsi sopii hyvin kuvaamaan niin Salomon elämää kuin myös lukijaa hänen elämänsä arvioijana. Salomo on jo viisautensa osoittanut, mutta lukijan viisaus sen sijaan punnitaan siinä, miten hän ottaa opikseen viisaan sanoista ja hänen valinnoistaan.

Mitä on viisaus?

Entä mitä tämä paljon arvostettu ja himoittu hyve nimeltä viisaus on? Viisaus on oppimista ja tiedon soveltamista elämään. Yhden määritelmän mukaan viisaus määritellään näin:

”Tietämys on ihmisellä itsellään tietyllä hetkellä oleva ymmärrys itsestään ja ympäröivästä maailmasta. Viisaus on kyky käyttää tietämystä omassa toiminnassa.”

Tätä hyvinkin viisaus tarkoittaa, kun sitä ajatellaan ihmisen ominaisuutena. Määritelmässä …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Jos vapaa olla saisin…

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Jokainen enemmän tai vähemmän tekstiä tuottanut on ollut tilanteessa, kun eteen asetettu tyhjä paperi ei vain ota täyttyäkseen, vaikka asiaa kirjoitettavaksi olisi. Kirjoitat lauseen tai kaksi ja kohta pyyhit ne pois. Ja kohta teet saman uudelleen. Tätä kutsutaan ’tyhjän arkin syndroomaksi’ (’blank page syndrome’).

Kun tekstiä ei vain synny…

Vastakohtainen tilanne syntyy, kun tuotat tekstiä yhdessä toisen henkilön kanssa. Toisen kirjoittaessa sinulle tulee alati tarve korjata tai täydentää hänen tekstiään sivusta käsin. Hetken ehkä luulet olevasi parempi kirjoittaja kuin kumppanisi. Jos vaihdatte kirjoittajaa, huomaat roolien vaihtuneen. Nyt kumppanisi joutuu neuvomaan sinua, miten kirjoitetaan…

Lienet myös huomannut sen, että valmista tekstiä on helpompi täydentää ja jäsentää paremmaksi kuin kirjoittaa sama tyhjälle paperille. Jopa heikko ja virheellinen lähtöteksti on helpompi …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Kuinka pitkä matka vielä, isä?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Elokuussa koululaiset, opiskelijat ja työtätekevät palaavat lomilta työn ja aherruksen pariin. Niin teen tässä nyt minäkin – palaan lomalta paitsi työn ja arjen pariin, myös kirjoittamaan blogi- ja saarnatekstejä aavistuksen säännöllisemmin kesän ’säännöllisen epäsäännöllisen’ kirjoittelun jälkeen.

Matkallapa hyvinkin, mutta kuinka pitkään?

Kulunut kesäloma oli minun kohdallani ennen kaikkea aikaa olla kotona perheen kanssa. Vietimme siis suurimman osan lomasta kotosalla, mutta myös jonkin verran matkoilla ja tienpäällä. Matkoilla tuli mieleen takavuosien lomamatkat, kun lapset olivat pienempiä. Silloin pidemmillä ajomatkoilla korviin kantautui auton takapenkiltä usein otsikon kysymys kovin kärsimättömään sävyyn: ”Kuinka pitkä matka vielä, isä?”

Samaa kysymystä olen kysellyt Taivaan Isältä kesän aikana, kun olen ajautunut pohtimaan sitä, miten nykyinen elämäni vastaa siihen kutsuun, jossa tahdon elää tänään. Teen siis …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Kun Jumala sanoo: ”ei”

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Elämässä jokainen kohtaa tilanteita, kun Jumala sanoo ’ei’. Joskus tuo kielteinen vastaus on jotain, mitä jopa odotamme ja toivomme. Joskus se on ’ei nyt’ tai ’ei vielä’, mutta on toki tilanteita, että vastaus on pysyvän kielteinen.

Sana ’ei’ on huojentava silloin, kun kielteinen vastaus tulee asialle, josta emme itse pidä. Se on melko huojentavaa myös silloin, kun kielteinen vastaus liittyy asiaan, millä ei ole suurta merkitystä itsellemme. Se on huojentavaa myös silloin, kun Jumalan ’ei’ helpottaa valintaa – sulkee pois kiusaksi asti olleita vaihtoehtoja.

Mutta mitä tehdä, kun Jumala sanoo ’ei’, ja oma tahtoni sanoo ’kyllä’. Käydäkö tuolloin vastustamaan Jumalan tahtoa tai pyytämään toista ja kolmatta mielipidettä?

Omasta elämästäni voisin kertoa muutaman oikein maukkaan esimerkin tällaisesta tilanteesta kuin opiksi siitä, miten ei tule menetellä. Enpä …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Aika on Alfa ja Omega

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Uusivuosi on juhla, joka juhlisaa vuoden vaihtumista, kun vanhan vuoden viimeinen päivä (uudenvuodenaatto) vaihtuu uuden vuoden ensimmäiseksi päiväksi (uudenvuodenpäivä). Uuden vuoden alkaessa on tapana muistella menneen vuoden tapahtumia sekä tehdä suunnitelmia alkavan vuoden varalle. Uusivuosi on suunnantarkistuksen etappi tai ’checkpoint’ niin kuin videopeleissä tavataan ’tallennuspisteitä’ tai kentän vaihtumista kutsua.

Vuoden vaihtuminen pian talvipäivänseisauksen – vuoden lyhimmän päivän – jälkeen ei ole kiveen hakattu ajaton luonnonlaki, vaan ihmisten sopimus siirtyä kalenterissa seuraavaan vuoteen juuri tässä hetkessä. Vuoden vaihde on löytänyt paikkansa ajanlaskussamme juuri talvipäivänseisaukseen ajoitetun muinaisen pidemmän juhla-ajan loppuun.

Eri uskonnot ja kulttuurit viettävät uuttavuotta eri aikaan vuotta, vaikka lännessä syntyneille juuri tämä ajankohta tuntuu tietty ’oikealle’. Kiinalaista vuodenvaihdetta vietetään noin kuukautta myöhemmin, samoin juutalaisuudessa ja islamissa vuosi vaihtuu eri aikaan.

Jos siis uudenvuoden ajankohta …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |