Muistan nuorena isänävähän kateellisena seuranneeni sivusta, kun aikanaan poikakerhoissa minusta seuraava sukupolvi oppi sitomaan kunnolliset pitävät solmut, jotka oli vielä mahdollista avatakin.
Solmuja sitoen ja päästäen (Image by congerdesign from Pixabay)
Minuun tuo taito ei näet koskaan ole tarttunut, vaan käytännössä olen tähän päivään asti joutunut selviämään kahdella solmulla ja niiden variaatioilla: rusetti- eli vetosolmu ja perinteinen umpisolmu. Rusettisolmun saa auki, mutta se ei ole järin pitävä. Umpisolmu taas pysyy, mutta sitä ei saa auki. Ongelmat alkavat siitä, jos minun tarvitsee sitoa solmu, joka kestää vetoa ja on edelleen avattavissa.
Hengellisessä kielenkäytössä kuulee myös puhuttavan sitomisesta ja päästämisestä. Kuulee sidottavan henkivaltoja ja vapautettavan ihmisiä synnin tai henkivaltojen siteistä. Jäin pohtimaan tätä sitomista ja vapauttamista, kun luin päivän evankeliumitekstin, jossa …
Lisää...
