Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rauha

Armahda minua!

Paljon puhutaan armosta,mutta ikävä kyllä emme jaloista puheista huolimatta ole aina toisiamme kohtaan niin armollisia kuin voisimme olla. Sana ’armo’ on silti vakiinnuttanut paikkansa kielenkäytössämme, eikä syyttä, onhan se keskeinen termi kristinuskossa.

Armo näkyy elämää kuljettavana voimana. Se on enemmän kuin sanoja. (Image by Karen .t from Pixabay)

Se on joko ensimmäinen tai toinen sana, joka tulee mieleen, kun pitää luonnehtia uskomme ydintä muutamalla sanalla: armo ja rakkaus. Vaatii paljon enemmän uskoa saaneensa anteeksi kuin se, että Jumala on oikeudenmukainen.

Ikävä kyllä armo on joutunut inflaation hampaisiin ja menettänyt arvoaan. Jumalan armo on toki vakio eikä sen arvo putoa, joskin sitä ei voi edes mitata, koska se on ääretön. Armon inflaatio johtuu enemmänkin siitä, miten armo esiintyy meidän Jumalan …

Lisää...

Jätän teille rauhan

Nykyään tiedotusvälineissä toistuu loputtomasti sana ’rauha’; puhutaan rauhanneuvotteluista, välirauhasta, rauhattomuuksista, rauhan ajasta, luonnonrauhasta, kotirauhasta, jne.

Rauhaa etsimässä… (Kuva Benjamin Balazs Pixabaystä)

Tarkemmin ajatellen uutisotsikot puhuvat enemmän rauhan puutteesta tai sen tavoittelusta kuin itse rauhasta. Se on ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta tavoiteltava tila. Siksi sen puuttuminen on aina uutinen.

Rauha ei kuitenkaan ole pelkkä yhteiskunnallinen tavoite tai yksilön perusturvallisuuden tae. Rauhan kaipuuseen kuuluu myös sisäinen elementti. Se sisältää kaipuun hiljaisuuteen ja sisäiseen tasapainoon. Ihmiset etsivät rauhaa luonnosta, matkoilta, sulkemalla matkapuhelimen, juomalla itsensä humalaan jne.

Toiset pakenevat rauhatonta todellisuutta lääkkeiden väärinkäytön tai huumeiden valheelliseen maailmaan, erilaisiin vaihtoehtohoitoihin, ajatusrakennelmiin, uskomuksiin, jne. On myös heitä, jotka luulevat löytävänsä rauhan viiltämällä ranteet auki tai etsiytymällä rautatien varteen. Ja sitten tietenkin kansakuntina voimme olla niin rauhanjanoisia, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Mä sulle rauhaa toivotan!

Muistan lapsuudesta, että paikallisen seurakunnan hengelliset tilaisuudet alkoivat poikkeuksetta Jumalan rauhan toivotuksella muodossa ”Jumalan rauhaa”, johon seurakunta vastasi hartaasti ”rauhaa”.

Kättely on yksi tapa tervehtiä. (Kuva Alexa Pixabaystä)

Pienen lapsen näkökulmasta tuo ’tapa’ vaikutti erikoiselta – etenkin, kun kaikkialla muualla tervehdittiin toisin… Sittemmin eri seurakuntakulttuureissa olen havainnut pientä vaihtelua tervehdyskäytännöissä. Jotkut sanotaan ”rauhan tervehdys”, toiset ”Jumalan terve”, ”armoa ja rauhaa”, jne. Itselläni oli joskus tapana tervehtiä seurakuntaa hieman herätellen sanoin ”rauhan morjens”, mutta nykyään parhaalta tervehdykseltä suussani maistuu mukailtu sitaatti Paavalin kirjeistä eli

Herramme Jeesuksen Kristuksen armo ja rauha teidän kanssanne”.

Tervehdyksiä

Ensimmäisen kristillisen pääsiäisen aikaan, kun ylösnoussut Jeesus ilmestyi omilleen, hän kohtasi opetuslapset rauhan …

Lisää...

Irti kiireestä

Kiire on merkittävä tekijä monen elämässä. Se on yksi syy pahaan oloon ja laiminlyöntiin. Kiireestä puhuttaessa samassa yhteydessä esiintyvät usein sanat väsymys, uupumus ja riittämättömyys. Väitän että yleensä sanalla ’kiire’ on vahva negatiivinen sointi – harva puhuu kiireestä myönteisenä ilmiönä.

Kiire jonnekin, tapaaminen, palaveri, deadline… (Kuva Gerd Altmann Pixabaystä)

Toisaalta kyllähän kiire mielletään tärkeän ihmisen attribuutiksi. Henkilön kiire tekee hänestä tärkeän. Kiire antaa hänen olemassaololleen tarkoituksen.

On paradoksaalista, että puhutaan kiireestä vain silloin, kun selitämme miksi emme ole tehneet jotain tai miksi se jokin tuli tehtyä huonosti. Kiire on aina pätevä syy alisuorittamiselle, lupauksen pettämiselle ja tekemättä jättämiselle. Mietipä mikä vaikkapa seuraavista kuulostaa parhaalta syyltä laiminlyönnille: laiskuus, uupumus, osaamattomuus, huono ajanhallinta vai KIIRE. Niinpä niin – kiire on hyvä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Arvon sen oivaltaa, jos sen uhkaa kadottaa

Minä jätän teille rauhan. Oman rauhani minä annan teille, en sellaista jonka maailma antaa. Olkaa rohkeat, älkää vaipuko epätoivoon.” (Joh. 14:27)

On paljon asioita, joiden arvon ymmärtää vasta, kun ne uhkaa kadottaa. Ajatellaanpa esimerkiksi kotiavaimia. Ne kulkevat arjessa mukana vuodesta toiseen ilman, että olen niistä kiitollinen tai edes kiinnostunut. Edes ovea avatessa en suo niille huomiota – puhumattakaan nyt kiitollisuudesta.

Miten käy, kun kerran kotioven edessä huomaan, ettei taskun pohjalta löydykään avaimia. Hätäännyn. Alkaa epäuskoinen taskun tunnustelu. Kymmenessä sekunnissa mieleni on käynyt läpi satoja skenaarioita siitä, missä avaimet voisivat olla, minne ne ovat pudonneet, jne.

Nyt avaimet saivat ansaitsemansa huomion, mikä niille olisi kuulunut päivittäin. Kun sitten löydän avaimet autossa riisumani pikkutakin taskusta, …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Palvonnan ihmeet

Suomenkielessä on kaksi sanaa, jotka muistuttavat toisiaan läheisesti äänneasultaan sekä kristillisessä käytössä ne muistuttavat toisiaan myös sisällöllisesti. Ne ovat ’palvoa’ ja ’palvella’. Niiden käyttö on hyvinkin päällekkäistä. Puheessa käytämme yhteisistä kokoontumisista nimitystä jumalanpalvelus emme ’jumalanpalvonta’. Toisaalta lauluntekijä sanoittaa ”Tahdon sua palvoa…”, mikä monen korvaan tarkoittaa kuitenkin eri asiaa kuin ”Tahdon sua palvella…

Ehtoollinen on Jumalan läsnäolon ja kohtaamisen hetki. Palvontaa sekin., (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Kummallakin sanalla – palvoa ja palvella – on toisistaan poikkeava, mutta myös osittain päällekkäinen merkitys:

  • Palvominen merkitsee toisen persoonan korottamista ja sen edessä nöyrtymistä, kun taas palveleminen on toisen ihmisen huomioimista tai palveltavan tahdon korottamista.

  • Toisaalta termit sisältävät myös jotain samaa. Kristillisessä merkityksessä palvomiseen kuuluu palveleminen, ja vastaavasti palveleminen on erottamaton …

    Lisää...

Etsikäämme hiljainen paikka

Otsikko kertoo kaiken. Askartelen taas hiljaisuuden äärellä. En kuitenkaan aio kertoa tarpeestani vetäytyä luontoon enkä aio ohjeistaa sinua tekemään samoin. En kehota sinua hakeutumaan retriittiin, en hiljaisuuden palvelukseen enkä aamuisin mietiskelemään. Ehkä teet niitä luonnostaan tai sitten sinulla on ihan oma tapasi hiljentyä.

Tämä on yksi hiljaisista paikoistani. Vaan aina ei ole hiljaista täälläkään…

Kiusaus olisi suuri ehdottaa sinulle jotain edellä mainituista etenkin, kun luen evankeliumin tekstin, jonka äärelle nyt pysähdyn:

”Silloin hän sanoi heille: ”Tulkaa yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän.” Tulijoita ja menijöitä oli näet paljon, eivätkä he ehtineet edes syödä. Niin he lähtivät veneellä autioon paikkaan, yksinäisyyteen.” (Mark. 6:31-32)

Kaikki oleellinen on sanottu Jeesuksen sanoissa: ”Tulkaa yksinäisyyteen, autioon paikkaan, ja levähtäkää vähän”. Minusta …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |