Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rakkaus

Ahneuden monet kasvot

Raamatussa opetetaan useaan otteeseen karttamaan ahneutta. Ahneus (avaritia) on myös yksi seitsemästä kuolemansynnistä. Yleensä miellämme ahneuden rakkaudeksi rahaan ja materiaalisiin hyödykkeisiin.

Monet kasvot (Image by Gerd Altmann from Pixabay)

Ahneus on siitä erikoinen kumppani, että sille usein riittää lähtökohdaksi pelkkä puute, johon se rakastuu. Kun tämä ’rakkaus puutteeseen’ kasvaa riittävän suureksi, se johtaa rakkauden kaksoiskäskyn rikkomiseen – aluksi lähimmäistä ja yltyessään jopa Jumalaa kohtaan. Ahneus tekee muista pelkkiä välineitä.

Ahneuden kumoava taivaallinen hyve on ”ihmisrakkaus, armeliaisuus” (caritas). Hyve on helppo ymmärtää ahneuden tuottamaa hedelmää vasten. Ahneus laittaa ihmisen laiminlyömään lähimmäistä, joten ihmisrakkaus on mitä parhain lääke tuon laiminlyönnin korjaamiseksi. Ahneutta kun ei voi sammuttaa saavuttamalla ahneuden kohdetta, koska ahneus etsii aina uuden kohteen. Tähän Jeesuskin viittaa …

Lisää...

Luodut yhteyteen

Perjantaina (4.10.) vietettiin Franciscus Assisilaisen muistopäivää. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten nimellään kulkevasta rukouksesta, joka alkaa ”Vapahtaja, tee minusta rauhasi välikappale…” Jos Franciscus Assisilaista pitäisi yhdellä sanalla luonnehtia, tuo sana olisi ’nöyrä’. Nöyryydessä hän sai armon kasvaa Kristuksen kaltaisuuteen, mihin meidät kaikki on kutsuttu kasvamaan.

Jusepe de Ribera: Pyhä Franciscus Assisilainen. 1642.

Rikkaasta perheestä lähtöisin ollut Franciscus pukeutui räsyihin, rakasti köyhiä ja avasi ovensa spitaalisille. Hän eli palvelemalla, auttamalla ja parantamalla rikkinäistä maailmaa. Hän ei elänyt itselleen, vaan hän vaali yhteyttä Jumalan ja luotujen välillä. Muista tämä, kun jatkamme eteenpäin.

Tämä tarve ei ole poistunut meidänkään ajastamme. Etsimme yhä yhteyttä ja myös sairaat ja köyhät ovat keskuudessamme. Kuin tätä alleviivaten pyhiinvaeltajat yhä täyttävät Assisin kadut vieraillessaan pyhimyksen haudalla. …

Lisää...

Avara vai ahdas argumentti?

Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vietettiin tänä sunnuntaina mikkelinpäivää. Se on päivä, jolloin kirkkoteksteissä viitataan enkeleihin.

Mitä näkyy peilistä? (Image by beasternchen from Pixabay)

En tiedä millaisia ajatuksia enkelit sinussa herättävät. Toiset pitävät heitä satuolentoina, toiset jopa palvovat heitä ja sitten on kaltaisiani ihmisiä, jotka suhtautuvat enkeleihin kuin mihinkä tahansa luomakunnan luotuun olentoon.

Uskot enkeleihin tai et, olet tavannut enkelin tai et – se ei tee enkeleistä olemattomia. He ovat ja toimivat sinun ajatuksistasi huolimatta. Suhtautumisesi heihin vaikuttaa vain siihen, miten heidät näet ja miten he vaikuttavat elämääsi silloin, kun tienne risteävät. Jos kiellät heidät; heidän tekonsa ovat sinulle sattumaa etkä heitä täten juuri näe.

Minä olen tavannut monenlaisia enkeleitä; ehkä osa heistä on ollut ihmisiä, mutta minulle jopa näiden ’ihmisenkelien’ …

Lisää...

Tieto tekee ylpeäksi

Ensimmäisen korinttilaiskirjeen kahdeksannessa luvussa Paavali käsittelee epäjumalille uhratun lihan ongelmaa. Se oli arka kysymys, joka vaikutti käytännössä seurakuntalaisten normaaliin arkeen.

Tietoa, tietoa,… (Image by PublicDomainPictures from Pixabay)

Kyseessä ei ollut sellainen hypoteettinen tai periaatteellinen ongelma, joiden parissa moderni teologia tuntuu pääosin painivan. Ehkä kuvittelemme jo vastanneemme arkisiin kysymyksiin tai sitten koemme turvallisemmaksi tutkia asioita, jotka eivät vaikuta omaan arkeen. Luomme kauniit teoriat toisille ja elämme itse pellossa :-)

Paavali käsittelee asiansa varsin kunnioittavasti ja perusteellisesti huomioiden kiistan eri osapuolten näkemykset. Paavali taitoi täten kunnioittavan keskustelun periaatteet, joista meitäkin tulee aina välillä huomauttaa.

Olen käsitellyt korinttilaisia huolestuttanutta aihetta useat kerrat eri yhteyksissä, joten tällä kertaa en puutu siihen. Nostan tekstistä esiin ainoastaan yhden Paavalin ajatuksen heti luvun alusta. Siinä hän …

Lisää...

Väkevä kuin kuolema

Rakkaus on väkevä kuin kuolema” ja ”suuret vedet eivät voi sitä sammuttaa” ovat tuttuja sitaatteja, jotka epäilemättä toistuvat päivittäin kymmenissä rakastavaisten toisilleen kirjoittamissa kirjeissä, korteissa hääparien lahjapöydällä ja monesti myös jossain muodossa hääseremoniassa.

Morsiussymboliikkaa on tässäkin – melko paljon vielä…. (Image by Pexels from Pixabay)

Itsekin muistan lukeneeni näitä Laulujen Laulun -kirjan tekstejä usein häiden tekstejä etsiessä. Tosin nyt myöhemmin tuo teksti on muuttunut minulle enemmänkin kuvaukseksi Jumalan rakkauden kohtaamisesta. Tähän suurin yksittäinen tekijä on Cantico Espiritual – eli Ristin Johanneksen Laulujen laulu, joka on tyyliltään saman kaltainen tämän Vanhan testamentin teoksen kanssa. Se kuvaa sielun (morsian) matkaa Kristuksen (sulhanen) läheisyyteen.

Ihmisten välistä rakkautta

Toisaalta inhimillinen vajavainen rakkaus täällä maanpäällä on Jumalan elävä vertauskuva siitä …

Lisää...

Vaikeat ihmiset

Kirjassaan ”Jumala syytettyjen penkillä” C. S. Lewis kuvailee ihmisiä, joiden kanssa meillä saattaa olla vaikeuksia tulla toimeen.

Montakohan ’vaikeaa’ ihmistä mahtuu tähän joukkoon? (Image by Sidcley from Pixabay)

On realismia todeta, että meille jokaiselle riittää haasteellisia ihmissuhteita. Osa haasteista nousee erilaisuudesta, osa väärinkäsityksistä, osa omista kuvitelmistamme. Nousevat haasteet mistä tahansa, ne näyttäytyvät meille todellisina.

Eipä tarvitse elää kovinkaan pitkään huomatakseen, että tämän ongelman ratkaisu ei piile siinä, että vaikeat ihmiset pitäisi ’taikoa’ pois tai kuntoon. Tätä taustaa vasten Paavalin ohje kirjeessään Efeson seurakunnalle kääntää ’sielun kirurgin’ parantavan veitsen oikeaan suuntaan.

”Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikää rauhan sitein …

Lisää...

Rajallinen tarvitsee rajat

Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen lasketaan kuuluvaksi Jobin kirja. Se on runollinen dialogi Jobin, hänen ystäviensä ja Jumalan välillä. Kirjassa käsitellään ihmiselämää monesta perspektiivistä.

Aidattu raja (Image by Tung Lam from Pixabay)

Neljännen puheensa loppupuolella Job sivuaa ihmiselämän katoavaisuutta (Job 14). Luku on siitä merkillinen, että se kääntyy lukijan mielessä joko toivoksi tai uhkakuvaksi sen mukaan, miltä elämä hänestä tuntuu tällä hetkellä. Toisen toivo voi olla toisen onnettomuus ja päinvastoin. Jobin näkökulma varmasti yllättää monet nykyisen hyvinvoinnin keskellä elävät ja antaa perspektiiviä ymmärtää heitä, ketkä elävät omassa ajassamme kärsimyksessä.

Jumalan asettamat rajat

Job puhuu tekstissä paitsi ihmisen rajallisuudesta myös siitä, miten ’rajaton’ Jumala on kaikessa viisaudessaan nähnyt tarpeelliseksi asettaa rajalliselle luomakunnalle ja ihmiselle sen mukana rajat. Rajaton niitä ei tarvitse, …

Lisää...