Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rajaton

Rajallinen tarvitsee rajat

Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen lasketaan kuuluvaksi Jobin kirja. Se on runollinen dialogi Jobin, hänen ystäviensä ja Jumalan välillä. Kirjassa käsitellään ihmiselämää monesta perspektiivistä.

Aidattu raja (Image by Tung Lam from Pixabay)

Neljännen puheensa loppupuolella Job sivuaa ihmiselämän katoavaisuutta (Job 14). Luku on siitä merkillinen, että se kääntyy lukijan mielessä joko toivoksi tai uhkakuvaksi sen mukaan, miltä elämä hänestä tuntuu tällä hetkellä. Toisen toivo voi olla toisen onnettomuus ja päinvastoin. Jobin näkökulma varmasti yllättää monet nykyisen hyvinvoinnin keskellä elävät ja antaa perspektiiviä ymmärtää heitä, ketkä elävät omassa ajassamme kärsimyksessä.

Jumalan asettamat rajat

Job puhuu tekstissä paitsi ihmisen rajallisuudesta myös siitä, miten ’rajaton’ Jumala on kaikessa viisaudessaan nähnyt tarpeelliseksi asettaa rajalliselle luomakunnalle ja ihmiselle sen mukana rajat. Rajaton niitä ei tarvitse, …

Lisää...

Suuret hetket – suurin Hetki

Puhekielessä käytämme paljon sanaa ’hetki’. Saatan sanoa ”Odota hetki!”. Se on jonkin aikaa, mutta ei kovin pitkä.

Carpe Diem! (Kuva Faby Green Pixabaystä)

Hetken pituus riippuu siitä, mitä tehdään. Hetki on eri pituinen, jos lääkäri pyytää olemaan hetken hengittämättä tai vastaanottovirkailija kehottaa odottamaan hetken ennen kuin lääkäri kutsuu vastaanotolle.

Toisinaan puhumme hetkistä laatusanoin. On unohtumattomia hetkiä, hyviä ja huonoja hetkiä. Toisaalta asian tapahtuminen voi olla hetkestä kiinni. Ja vielä joku sanoo ”Carpe Diem – tartu hetkeen”.

Jos olemme kirjaimellisia, niin sanakirjan mukaan ’hetki’ tarkoittaa ”lyhyttä aikaa, tuokiota, tovia”. Hetki voi ilmaista myös tiettyä ajankohtaa, kuten aamuhetki, syntymähetki, nykyhetki. Näistä tämä viimeinen – nykyhetki – on filosofisesti hankala käsite. Mikä on nykyhetki? Mikä on tuo hetki, johon ”Carpe …

Lisää...

Rajoja, rajankäyntiä ja muureja

Tiedotusvälineet uutisoivat paitsi COVID-19 pandemiasta, myös sodista, nälänhädästä, pakolaiskriiseistä, jne. Uutiset puolestaan siirtyvät edelleen keskusteluihin maahanmuutosta, liikkuvuuden rajoittamisesta, yksilön oikeuksista ja tietenkin taloudesta. Varsin usein uutisen ja keskustelun taustalla vaikuttaa yksi ääneen sanomaton käsite eri merkityksissä. Se on raja.

Berliini muuri. Raja vai muuri?

Rajoja

Puhe maahanmuutosta ja liikkuvuuden rajoittamisesta on helppo mieltää keskusteluksi rajoista. Sama pätee sotaan; sota on äärimmäinen rajarikkomus. Siinä rikotaan paitsi maantieteellisiä rajoja, myös etiikan, moraalin ja lukuisten ihmisten elämän rajoja. Samoin nälänhätä on rajan ylitys: elämiseen tarvittavan ravinnon raja alittuu. Niin sota kuin nälänhätä saavat aikaan pakolaisvirtoja, jotka sitten syystä tai toisesta pysähtyvät joko luonnon- tai valtakunnan rajaan.

Rajat löytyvät myös taloudesta; jossain on se veteen piirretty raja, milloin talouden normaalit muuttuvat puheissa …

Lisää...

Hyvän maun rajoilla

Ihmiset pitävät rajoista ja pitävät kiinni rajoista. Rajattomuus tuntuu ahdistavan tai pelottavan monia. Kiinnitämme huomion rajoihin mieluummin kuin siihen, mitä jää rajojen sisäpuolelle. Kansoina me asetamme rajat valtakunnille. Asuinpaikallakin on hyvä olla rajat, niin kuin myös tonteilla. Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, miksi ihmeessä me jaamme jo muutenkin pienen tilan vielä huoneisiin tai toimistossa jaamme sen sermein pieniksi laatikoiksi? Pelkäämmekö me rajattomuutta?

On muitakin rajoja. Puhutaan hyvän maun rajoista. Rajoitamme totuutta sen mukaan, mikä on hyvän maun mukaista. Pohdimme, onko korrektia julistaa ja missä tilanteessa julistus tai mielipiteenvaihto muuttuu käännyttämiseksi. Onko jokin hinta mielestämme ”hyvän maun rajoissa”? Samaa voimme kysyä vitsistä tai oikeastaan mistä vain? Edelleen kasvattajina asetamme myös pienille lapsille nämä ”hyvän maun rajat”. Milloin on soveliasta puhua pippelistä? Milloin …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |