Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: rajallinen

Eihän se nyt sellainen…

Aloitan vanhaakin vanhemmalla tarinalla, jonka ensimmäiset versiot ovat lähtöisin Intiasta yli puolivuosituhatta ennen ajanlaskun alkua.

Sokeat miehet ja elefantti (Wikipedia, amerikkalinen havaintokuva vuodelta 1907)

Kukaan ei varmaksi tiedä, mikä versio kymmenistä erilaisista kertomuksesta on ’alkuperäinen’, joten kaikki voivat kertoa sen enemmän ja vähemmän omin sanoin osana ihmiskunnan yhteistä tarinaperintöä. Kertomus on kulkenut todennäköisesti pitkään suullisena perintönä ennen kuin se ensimmäiset kerrat on liitetty osaksi kirjallista traditiota.

Alkujaan kertomusta on käytetty havainnollistamaan, miten harhakäsitykset, yleistykset ja väärät tulkinnat syntyvät, vaikka niiden lähde olisi oikea ja totuudellinen. Ongelma ei aina ole lähteessä, vaan siitä tehdyissä havainnoissa ja oletuksissa.

Tämä tarina on omaksuttu osaksi monia uskonnollisia perinteitä niin idässä kuin lännessä. Onhan kertomus levinnyt varhain myös Eurooppaan ja aina Amerikkaan asti. Sitä on …

Lisää...

Suuret hetket – suurin Hetki

Puhekielessä käytämme paljon sanaa ’hetki’. Saatan sanoa ”Odota hetki!”. Se on jonkin aikaa, mutta ei kovin pitkä.

Carpe Diem! (Kuva Faby Green Pixabaystä)

Hetken pituus riippuu siitä, mitä tehdään. Hetki on eri pituinen, jos lääkäri pyytää olemaan hetken hengittämättä tai vastaanottovirkailija kehottaa odottamaan hetken ennen kuin lääkäri kutsuu vastaanotolle.

Toisinaan puhumme hetkistä laatusanoin. On unohtumattomia hetkiä, hyviä ja huonoja hetkiä. Toisaalta asian tapahtuminen voi olla hetkestä kiinni. Ja vielä joku sanoo ”Carpe Diem – tartu hetkeen”.

Jos olemme kirjaimellisia, niin sanakirjan mukaan ’hetki’ tarkoittaa ”lyhyttä aikaa, tuokiota, tovia”. Hetki voi ilmaista myös tiettyä ajankohtaa, kuten aamuhetki, syntymähetki, nykyhetki. Näistä tämä viimeinen – nykyhetki – on filosofisesti hankala käsite. Mikä on nykyhetki? Mikä on tuo hetki, johon ”Carpe …

Lisää...

Kuka on minun lähimmäiseni?

Moni muistaa kristillisen etiikan perustan ”rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” Jeesuksen sanoiksi rakkauden kaksoiskäskyssä (Matt. 19:19; Matt. 22:39; Mark. 12:31; Luuk. 10:33). Samaa käskyä siteerasivat myös monet muut, heidän joukossaan Uuden testamentin kirjoittajat apostoli Paavali ja Jaakob (Room. 13:9; Gal. 5:14; Jaak. 2:8).

”Ollaan ihmisiä toisillemme” (Kuva Gundula Vogel Pixabaystä)

Vaikka yhdistämme käskyn Jeesukseen, Jeesus ei ollut ensimmäinen, joka kyseisen käskyn antoi, vaan käsky rakastaa lähimmäistä voidaan jäljittää Mooseksen antamaan leeviläisten lakiin (3. Moos. 19:18). Kehotus rakastaa lähimmäistä oli Jeesuksen aikana ja häntä aikaisemmin viipynyt lukuisten rabbien huulilla.

Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi” ei ollut uusi käsky, vaan vanha käsky, josta oli esitetty vaihtelevia tulkintoja juutalaisuudessa. Esimerkiksi sopii vaikkapa Jeesuksen …

Lisää...