Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: pyhäinpäivä

Hän pitää valituistaan huolen

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhien, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Se on yhdistelmä kahdesta vanhan kirkon juhlasta: kaikkien pyhien päivästä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä.

Sulaa kultaa… (Image by LensPulse from Pixabay)

Suomalaisessa perinteessä pyhäinpäivä on ensisijaisesti menneiden pyhien muistopäivä, vaikka päivä on omistettu kaikille pyhille, myös ajassa eläville.

Minulle on tullut tavaksi muistuttaa pyhäinpäivänä, että puhuttelusana ’pyhä’ ei siis viittaa vain kuolleisiin. Jos taas puhutaan pyhimyksistä, niin silloin me puhumme aina henkilöistä, jotka ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Miksikö? Ehkä me pyhimyksen kohdalla ajattelemme, että hänessä laatusana pyhä ei enää horju eikä himmene. Hän on saavuttanut kertakaikkisen pyhyyden.

Pyhimykseksi hänet puolestaan tekee se, että hänen ajallinen vaelluksensa on jättänyt pyhyyden jäljen myös tänne aikaan, vaikka hän tällä hetkellä on …

Lisää...

Stadionin loppusuoralla

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhien, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Se on yhdistelmä kahdesta vanhan kirkon juhlasta: kaikkien pyhien päivästä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä. Suomalaisessa perinteessä pyhäinpäivä on muotoutunut ensisijaisesti vainajien muistopäiväksi, vaikka päivä on omistettu kaikille pyhille – myös meille eläville.

Stadionilla, loppusuoralla… (Image by Sebastian from Pixabay)

Puhuttelusana ’pyhä’ ei viittaa vain kuolleisiin. Pyhä tarkoittaa tässä kontekstissa Jumalalle erotettua – jotain, mikä kuuluu hänelle. On helppo muistaa tämä merkitys etenkin järvisuomessa, jossa varmasti yksi yleisimpiä järvennimiä on Pyhäjärvi. Sen lisäksi on pyhiä salmia, tuntureita ja jokia. Asia, mikä näitä kaikkia ’pyhiä’ paikkoja yhdistää, on se, että ne erottavat.

Sana pyhä ei viittaa siihen, että menneet sukupolvet olisivat ymmärtäneet omistaa nämä paikat Jumalalle tai he olisivat pyhittäneet ne …

Lisää...

Happy Halloween – varjojen maasta kirkkauden maahan

Pyhäinpäivän teemoissa valkeus ja pimeys kietoutuvat toinen toisiinsa. En viittaa valkeudella ja pimeydellä nyt Jumalan ja sielunvihollisen hallintavaltojen vastakkaisuuteen, kuten apostoli Johannes tyypillisesti tätä vertauskuvaa käsittelee.

Halloween – ”kaikkien pyhien ilta”

Pimeän ei tarvitse merkitä pahuutta. Esimerkiksi Itä-Suomessa monet pienet lammet ja järvet on nimetty ’valkeisiksi’ ja ’mustiksi’, kuten täällä Kuopiossa ’Iso-Valkeinen’ tai ’Mustinlampi’. Nimi kuvaa järven pinnan (ts. pohjan) heijastamaa väriä – onko se kirkas vai tumma.

Minä puolestani viihdyn paremmin pimeässä kuin valoisassa – päinvastoin kuin puolisoni, mutta ei se sitä tarkoita, että sisälläni asuisi pimeyttä tai että pimeässä tekisin jotain, mikä ei kestä päivänvaloa. Minä vain viihdyn ’varjojen mailla’.

Tässä tekstissä kirkkaus ja pimeys kertovat, miten ihminen havainnoi Jumalan …

Lisää...

Jumalan luomisen riemua

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhien, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Se on yhdistelmä kahdesta vanhan kirkon juhlasta: kaikkien pyhien päivästä (1.11) ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä (2.11). Suomalaisessa perinteessä pyhäinpäivästä on muotoutunut vainajien muistopäivä, vaikka päivä on omistettu kaikille pyhille – myös eläville.

Kristus luo uutta tänäänkin!

Kristus luo uutta tänäänkin!

Sana pyhä ei siis viittaa vain kuolleisiin. Jokainen Kristukseen uskossa toivonsa pannut Herran oma on pyhä. Hän on uskossa osallinen pyhien yhteydestä. Pyhäinpäivä on tässä merkityksessä ennen kaikkea elävien uskovien ilojuhla. Se muistuttaa meitä siitä, että tänäänkin menneet sukupolvet juhlivat Raamatussa annettuja Jumalan lupauksia toteutuneina ja tosina. Heitä aikanaan kantanut usko on muuttunut heille näkemiseksi.

Samaan pelastuksen riemuun me Kristuksen omat saamme yhtyä uskossa tänään. Me emme elä menneen ajan menetyksen alakulossa, vaan elämme rohkeaa …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , |