Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: pyhä

Hän pitää valituistaan huolen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhien, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Se on yhdistelmä kahdesta vanhan kirkon juhlasta: kaikkien pyhien päivästä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä.

Sulaa kultaa… (Image by LensPulse from Pixabay)

Suomalaisessa perinteessä pyhäinpäivä on ensisijaisesti menneiden pyhien muistopäivä, vaikka päivä on omistettu kaikille pyhille, myös ajassa eläville.

Minulle on tullut tavaksi muistuttaa pyhäinpäivänä, että puhuttelusana ’pyhä’ ei siis viittaa vain kuolleisiin. Jos taas puhutaan pyhimyksistä, niin silloin me puhumme aina henkilöistä, jotka ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Miksikö? Ehkä me pyhimyksen kohdalla ajattelemme, että hänessä laatusana pyhä ei enää horju eikä himmene. Hän on saavuttanut kertakaikkisen pyhyyden.

Pyhimykseksi hänet puolestaan tekee se, että hänen ajallinen vaelluksensa on jättänyt pyhyyden jäljen myös tänne aikaan, vaikka hän tällä hetkellä on …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , | Kommentoi

Helluntain ihmettä

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Suottako sitä aina pyörää keksii uudelleen – etenkään jos ei ole merkittävää uutta lisättävää. Tällä kertaa tapailenkin helluntain ihmettä yhtenäisen kirkon ajan kirkkoisä ja opettaja piispa Irenaeuksen (130 – 202) ajatuksin.

Kirkkoisä Ireneaus. (Ikonin on maalannut Χρήστος Ν. Λιόνδας)

Mukailen seuraavassa vapaasti hänen ajatuksiaan teoksesta ”Κατὰ Ἀιρέσεων”, ”Harhaoppeja vastaan” liittyen helluntain teemaan. Tekstini ei ole käännös eikä edes referaatti, vaan vapaamuotoinen ’muistio’, jota kirjoittelin hänen tekstinsä pohjalta. Ethän siis siteeraa näitä ajatuksia sen enempää Irenaeuksen kuin minunkaan ajatuksina – tämä on sellainen yhdistelmä. Osa seuraavista ajatuksista on hänen tekstinsä minussa herättämää tulkintaa – osa taas hänen ajatuksiaan käännettynä kielellemme.

Tehdään niin, että jos löydät tekstistä jotain mieltä nostattavaa, anna siitä kunnia Herrallemme, joka on ajatuksen tuottanut näin parin tuhannen vuoden …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Olkaa pyhät

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Vuoden 1933/38 Kirkkoraamatun sisäsivulla lukee Raamatun koko nimenä ”Pyhä Raamattu”. Biblia puolestaan esittelee kirjan pidempisanaisemmin: ”Biblia, Se on: Koko Pyhä Raamattu, Suomeksi”.

Pyhä Raamattu (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Myös monet englanninkieliset käännökset käyttävät pelkän arkikielen Raamattu nimityksen sijaan kirjasta virallista pidempää nimeä ”The Holy Bible”.

Raamatun nimeen liitetty määre ’pyhä’ kuvaa sitä, miten uskovat ovat suhtautuneet Raamattuun sen pitkän historian ajan. Se ei ole vain yksi hengellinen teos muiden joukossa, vaan se on erityinen pyhä kirja, jolla on ehdoton auktoriteetti uskovan elämässä. Sen rinnalle ei tule nostaa mitään muuta lähdettä, vaan päinvastoin kaikki muu tulee koetella Raamatun ilmoituksen valossa. Raamattu ei varsinaisesti ole kirjana (ts. esineenä) pyhä eikä se täten ansaitse tulla palvotuksi, mutta …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Arjen pyhää

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Erityisesti luonnonkansojen keskuudessa ja yleisesti muualla kuin länsimaissasanalla ’pyhä’ on edelleen

Jesajaa kohtaa Jumalan ja serafit. Kuvitus kirjasta Petites Heures de Jean de Berry.

merkitys arkipäivän sanana. Länsimaissa tuon merkityksen olemme pitkälti kadottaneet, minkä vuoksi sana kuuluu lähinnä uskonnolliseen kieleen ja nimistöön. Ei pyhästä kuule puhuttavan muutoin kuin paikannimiä navigaattoriin tavattaessa.

Eipä meille ole juuri mitään pyhää arjessa ellei ’arkipyhiä’ lasketa. Oli se aika joskus vielä Suomessakin, kun arkikielessä puhuttiin pyhistä miehistä, kuten shamaaneista, papeista, tai munkeista. Pyhä ei ollut vain etuliite, vaan se kuvasi sitä, että nämä henkilöt oli erotettu jumalalle. Toki on ollut paljon muutakin pyhää kuin papit ja hengelliseen omistautuneet henkilöt. Pyhää on kaikki, minkä uskotaan liittyvän jumalaan tai hänen palvomiseensa. Samoin pyhää on kaikki se, …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Pyhän yhteisen seurakunnan

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Pohdin tässä seurakunnan olemusta tunnustusten näkökulmasta. Etsin vastauksia kysymyksiin. Mikä on seurakunta? Mihin sitä tarvitaan? Ja miksi minä olen siellä?

Apostolinen tunnustus – 12 opetuslapsen ’suulla’ artikloittain lausuttuna.

Olen päätynyt asian äärelle siksi, että olen elämäni aikana kohdannut lukuisia ihmisiä, jotka ovat tavalla tai toisella pettyneet seurakuntaan. Toiset pettyivät enemmän ja toiset vähemmän. Osa pettyneistä on jättäytynyt seurakunnan ulkopuolelle, mikäli siis tarkoitamme seurakuntayhteydellä osallistumista paikallisen yhteisön kokoontumisiin tai toimintaan.

Surukseni huomaan, että pettyneiden joukossa on myös heitä, ketkä ovat pettymyksessä menettäneet uskonsa paitsi ”pyhän yhteisen seurakunnan” hyvyyteen myös Jumalaan. Heidän mielestään Jumala petti heidät – ei vain seurakunta. He eivät siis ole hylänneet vain seurakunnan näkyvää ilmentymää – paikallisten ihmisten yhteisöä, vaan koko ”pyhän yhteisen seurakunnan” …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Minä olen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

”Jeesus vastasi: ’Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.’” (Joh. 14:6)

Jeesuksen sanoissa on yksi Johanneksen evankeliumiinsa kokoamista ’minä olen’ -julistuksista. Kreikankielisessä tekstissä Jeesus aloittaa ilmauksen sanoilla ’ego eimi’ sen sijaan, että hän käyttäisi tavanomaista lyhyempää ilmausta ’eimi’ kuten suomenkielen ’olen’.

Johanneksen Jeesuksen puheissa käyttämä pidempi ’ego eimi’ oli arkikielessä epätavallinen muoto, minkä vuoksi näyttää siltä, että Johannes käyttää sitä erityisessä merkityksessä. Hän korostaa ilmauksella Jeesuksen viitanneen Jumalan itsensä ilmoittamaan nimeen ’Jahve’ eli ”minä olen”.

"Minä olen..." - "egw eimi"

”Minä olen…” – ”egw eimi”

Jeesuksen aikaan paljon käytetty Vanhan testamentin kreikannos nimeltä Septuaginta (LXX) kääntää Jumalan liittonimen hepreankielisestä tekstistä täsmälleen samoilla sanoilla esimerkiksi seuraavassa kohdassa:

”Jumala sanoi Moosekselle: ’ …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori, Sarjat | Avainsanat , , , , , |

Esikoinen luotujen joukossa

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Tämä on kolmas osa syksyn saarnasarjaa, jonka teema on ”seurakunnan kulmakivi”. Sarjan tarkoitus on paitsi tuoda meidät kaikki seurakunnan yhden ja ainoan kulmakiven eteen, myös tarkastelemaan kulmakiveä – Jeesusta Kristusta – eri näkökulmista. Ehkä saamme armon oppia tuntemaan hänet entistä paremmin.

Ensimmäisellä kerralla kuvasin, miten Herra Jeesus Kristus on ikävä kyllä seurakunnan elämässä usein ”vain yksi asia muiden joukossa”, vaikka hän tosiasiassa on ainoa kestävä kulmakivi, jonka varassa koko seurakuntarakennus lepää.

Kulmakivi -sarjan toisessa osassa katsoimme seurakunnan kulmakiveä toisen raamatullisen vertauskuvan näkökulmasta. Tarkastelimme seurakuntaa ihmisruumista vertauskuvana käyttäen; ihmettelimme sen jäsenten moninaisuutta, mutta ennen kaikkea sitä, miten seurakunnan ’pää’ Herra Jeesus Kristus kokoaa seurakunnan yhdeksi. Kristus seurakunnan päänä luo yhteyden, näyttää suunnan ja pitää huolen koko ruumista.

Edelleen leikimme myös …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |