Psalmi 139 kuuluu psalmien kirjan viimeiseen Daavidin psalmeja käsittävään kokoelmaan (Ps. 138-144), joka edeltää kirjan loppuylistystä eli ’halleluja’ -psalmien (Ps. 145-150) kokoelmaa. Monissa tähän kokoelmaan kuuluvissa psalmeissa on vahvoja viitteitä siihen, että ne olisi kirjoitettu joko jakaantuneen valtakunnan aikaan tai vasta pakkosiirtolaisuuden ajan jälkeen, ovat psalmit tyylillisesti uskolliset Daavidille ominaiselle tavalle kirjoittaa.
Kirjoituspaikkaa ei voi tekstistä päätellä. Jos emme tunne psalmin synnyn tilannetta, emme voi tietty nimetä paikkaakaan. Ehkä kuninkaan palatsi on hyvä arvaus. Toisaalta se voi olla yhtä hyvin mikä tahansa muu yksinäinen paikka, palatsin katto, makuuhuone tms.
Psalmi on luonteeltaan jopa poikkeuksellisen henkilökohtainen. Se käsittelee psalmistin ja Jumalan välistä suhdetta. Se kuuluu henkilökohtaisen hartauselämän vaalimiseen liittyviin psalmeihin; siinä psalmisti mietiskelee Jumalan lupauksia, tunnustaa tekonsa, rukoilee ja reflektoi sanaa elämään. …
Lisää...