Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: psalmi

Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä!

Päivän Vanhan testamentin tekstit kertovat tilanteista, kun Jumalan miehet ovat joutuneet ongelmiin eivätkä löydä ratkaisua, minkä vuoksi joutuvat vieläpä pakenemaan. He kokevat olevansa yksin.

Miltä näyttää, tuntuu? Viisi sormea, viisi aistia. (Image by Alexandr Ivanov from Pixabay)

Nämä ovat tuttuja teemoja meille jokaiselle, joskin tilanteiden vakavuus varmasti vaihtelee. Tunnetilat sen sijaan useinkin ovat samoja.

Kun koet epäonnistuneesti ja jääneesi yksin, se on tilanne, jolloin on vaikea löytää turvaa rakenteista tai teologiasta, kun elämä ei näytä selittävän niiden avulla millään tavalla.

Tekstin taustaa

Päivän psalmi (Ps. 34) on kirjoitettu toisen Vanhan testamentin tekstin tilanteessa. Tämä on Daavidin psalmi ja kirjoitettu päällekirjoituksen mukaan silloin, kun

Daavid lauloi sen lähdettyään Abimelekin luota. Abimelek oli lähettänyt Daavidin pois, kun tämä oli tekeytynyt …

Lisää...

Joulun lahja vai suorite

Tänä vuonna sekä neljäs adventti että jouluaatto osuvat samalle sunnuntaille. Saanpa siis valita, kumpaa juhlaa nyt tällä tekstillä juhlistan. Valitsenpa nyt tekstin kirkkomme saarnakalenterin aattoillan teksteistä.

Hyvää joulua ja siunattua alkavaa vuotta!

Joulutekstit ovat usein varsin tuttuja niin puhujalle kuin kuulijallekin, mutta tällä kertaa teksteissä oli yksi, joka yllätti minut siinä, etten osannut ajatella sitä joulutekstiksi. Hetken sitä tutkittuani nimesin sen jouluevankeliumiksi Paavalin mukaan.

Ehkä se ei ole niitä kaikkein käytetyimpiä jouluillan tekstejä, mutta ainakin minulle se alkoi puhumaan vahvasti lahjasta ja sen vastaanottamisesta. Teksti on Paavalin kirjeestä Titukselle, sen toisen luvun lopusta (Tit. 2:11-14). Hän kirjoitti sen ohjeeksi Titukselle siitä, miten millaista evankeliumia hänen tulee Kreetan seurakunnissa julistaa. Paavali näet päättää tekstin sanoihin:

”Näin sinun tulee puhua, kehottaa …

Lisää...

Kuninkaan lupaus

Kuninkaan valtaistuin (Kuva jacqueline macou Pixabaystä)

En tiedä oletko sinä koskaan törmännyt sellaiseen ilmiöön, mitä nimitän passiiviseksi ilmapiiriksi. Se näkyy haluttomuutena vaikuttaa yhteisiin asioihin ja ylipäätään ottaa kantaa mihinkään, mikä ei suoranaisesti vaikuta omaan elämään.

Tämä ’haluttomuus vaikuttaa’ on sellaista hiljaista valitusta, johon mystisesti yhdistyy epäsuora hyväksyminen, kun ’tarpeetonta’ kannanottoa pidetään lähes häpeällisenä tekona.

On paljon tilanteita, joissa tämä passiivinen hyväksyminen on paikallaan, mutta sillä on myös nurja puolensa. Haluttomuus oman mielipiteen ilmaisemiseen tekee henkilöstä aina hiljaisen hyväksyjän. Kärjistäen voisi sanoa, että haluttomuus estää tai ilmiantaa rikos tekee silminnäkijästä rikoksen hiljaisen hyväksyjän. Sama koskee tilannetta, jossa lähimmäinen tarvitsee apua, mutta valitsen kävellä ohi ja ajattelen, että kyllä viranomaiset hoitavat. Nämä passiivisen hyväksymisen väärinkäytön tilanteet ovat elävässä elämässä onneksi sangen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Lasten ja imeväisten suusta

Nuorena pappina opetin lapsia lastenhoidossa kirkkomme kesäjuhlilla sillä välin, kun aikuisille oli omaa ’tärkeää’ ohjelmaa.

Lasten suusta! (Kuva stokpic Pixabaystä)

Nyttemmin vanha pappi ymmärtää, että nepä olivat niitä hetkiä, joissa sai itse oppia enemmän. Lasten ja imeväisten suusta kuuli monta syvää totuutta, joita vanha pappi osaa arvostaa.

Teksti, johon otsikko viittaa, luetaan aikuisten maailmassa usein pääsiäisenä. Saisi kyllä lukea useamminkin, jotta sitä ei aina lueta vain pääsiäislasien läpi. Niin ja samoin pääsiäiseen tai toimituksiin liitetään myös toinen ’lapsille’ suunnattu kohta, jossa Jeesus sanoo:

”Sallikaa lasten tulla minun luokseni älkääkä estäkö heitä, sillä heidän kaltaistensa on Jumalan valtakunta.(Mark. 10:14)

Aikaisemmin tekstistä on itselleni noussut ensisijaisesti ajatus lasten kelvollisuudesta sekä siitä, kuinka he ovat aina tervetulleet Jeesuksen luo. …

Lisää...

Jätä taakkasi Herran huomaan

Elämäni varrelle mahtuu monia sukulaisten merkkipäiviä, juhlia ja muita kokoontumisia. Puheiden ja muun ohjelman välissä usein on laulettu joitain yhteislauluja. Yksi useimmin toistuvista lauluista on Lina Sandellin vuonna 1865 kirjoittama virsi ”Päivä vain ja hetki kerrallansa”, jonka on vuonna 1900 suomentanut Julius Engström.

Taakan kantaja. Taakka on taakka, on se sitten hyvä tai ei. (Kuva Simon Allen, Pixabay)

Tämä virsi on virsikirjassamme numerolla 338. Lainaan siitä tähän ensimmäisen säkeistön.

Päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä lohdutuksen aina saan.
Mitä päivä tuokin tullessansa,
Isä hoitaa lasta armollaan.
Kädessään hän joka päivä kantaa,
tietää kaiken, mitä tarvitsen,
päivän kuormat, levon hetket antaa,
murheen niin kuin ilon seesteisen.
(Virsi 338)

Tämä tutun virren ensimmäinen säkeistö …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , , |

Johdatus, onko sitä?

Kuningas Daavidin aikana silloinen Israel kasvoi niihin maantieteellisiin rajoihin, jotka Jumala oli Moosekselle vuosisatoja sitten luvannut. Daavidin valtakaudella Israel vaurastui ja laajeni useiden sotien ja valloitusten kautta.

Kuningas Daavidin patsas (Basilica di Santa Maria Maggiore)

Samainen valloittajakuningas Daavid tunsi aika ajoin yksinäisyyttä, heikkoutta ja turvattomuutta vihollisten keskellä, aivan kuten mekin tunnemme vaikeuksien keskellä. Daavid kirjoitti oheisen psalmin 25 juuri tällaisena vaikeuksien hetkenä.

”Herra, osoita minulle tiesi, opeta minua kulkemaan polkujasi. Ohjaa minut totuuteesi ja opeta minua, sinä Jumalani, auttajani! Sinuun minä luotan aina. Herra, sinä olet laupias, muista minua, osoita ikiaikaista hyvyyttäsi. Älä muista nuoruuteni syntejä, älä pahoja tekojani! Sinä, joka olet uskollinen ja hyvä, älä unohda minua! Hyvä ja oikeamielinen on Herra, hän neuvoo syntisille tien. Hän hankkii sorretuille …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Onneni on olla

Filosofi Aristoteles (384–322 eKr.) kysyi: ”Mikä kaikkein parasta mitä ihminen voi saada toiminnallaan aikaan?” Tähän hän edelleen itse vastasi:

Tavallisen ihmisen ja sivistyneen ihmisen mielestä se on onnellisuus.

Onnen hetkiä tämäkin. (Kuva Free-Photos, Pixabay)

Aristoteles käsitti olevan kolmenlaista onnea: 1) mielihyvän synnyttämää onnellisuutta, 2) hyvän suoriutumisen tuottamaa onnellisuutta ja 3) mietiskelevän ja pohtivan elämäntyylin synnyttämää onnellisuutta. Luonnollisesti Aristoteles nimesi näistä viimeksi mainitun korkeimmaksi onnellisuuden tasoksi.

Näinkö tosiaan? Luulen, että Aristoteles on perusoletuksessaan oikeassa tai ainakin hyvin lähellä totuutta, mitä tulee ihmisen tekemisiä ohjaaviin motiiveihin. Sen sijaan siitä en ole lainkaan vakuuttunut, mikä ihmisestä tekee onnellisen ja että pystyykö hän kestävää onnea tekemällä koskaan saavuttamaan.

Pari tuhatta vuotta myöhemmin matemaatikko, fyysikko, keksijä ja filosofi Blaise …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |