Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: profetia

Kasvoista kasvoihin

Tekstini sunnuntain saarnaksi oli kirkkomme saarnakalenterin perusteella Deuteronomian, eli liitonkirjan, viimeinen luku.

Näissä maisemissa muutama tuhat vuotta sitten Mooses katseli luvattua maata… (Image by Dafne Oosten from Pixabay)

Tekstiä lukiessa ja tekstiä valmistellessa minulle kävi niin, että harhauduin sivupolulle, josta en sitten koskaan täysin palannut takaisin. Kaikki meni kuitenkin oikein, sillä tällä tavalla Herra näytti minulle olevansa myös ’saarnojen Herra’. Hän vain osoitti kuinka suvereenisti hän tätä elämää johtaa.

Tarkastelin saarnatekstiä ja tuttuun tapaan tarkistin luvun yksityiskohtia useammasta kommentaarista ja törmäsin siinä useaan mielenkiintoiseen seikkaan. Yksi oli se, että jostain syystä luvun tulkitsijoille tuntui olevan suurin ongelma ja mielenkiinnon kohde se, että kuka tekstin on kirjoittanut – ei niinkään se, mitä tekstissä tapahtuu.

Siteeraan tähän tekstin ja lähdetään sitten …

Lisää...

Ilosanoma köyhille

Seuraava Jesajan kirjan teksti kuulostaa mitä todennäköisemmin sangen tutulta, vaikka olisitkin pitäytynyt hartaushetkissäsi tiukasti Uuden testamentin puolella. Saman tekstin tapaat myös Uuden testamentin puolelta Luukkaan evankeliumista (Luuk. 4:18-19).

Moni näkee tässä köyhän, mutta hengellisesti köyhä voi olla kuka vain katsomatta aineelliseen. (Kuva Aamir Mohd Khan, Pixabay)

”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille {KR92: köyhille}, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta, julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää {NIV: and the day of vengeance of our God}, lohduttamaan kaikkia murheellisia, panemaan Siionin murheellisten päähän-antamaan heille-juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva ”vanhurskauden tammet”, ”Herran …

Lisää...

Tapahtui Nasaretin synagogassa

Olen tavannut sanoa, että lukijaa kiinnostaa tekstissä usein se, mitä siinä ei sanota. Ne kohdat, jotka jäävät ymmärrykseltä peittoon kaihertavat mieltä jopa niin, että lukija käyttää useita iltoja tutkien lähteitä saadakseen selvyyden siihen, mitä teksti syystä tai toisesta jättää sanomatta.

Toora synagogassa. (Kuva nellyaltenburger, Pixabay)

Joskus taustatyö jopa palkitaan, kun sitä oppii näkemään tekstin merkityksen alkuperäistä tilannetta ja sen sanelemia reunaehtoja vasten. Paikkaamme taustatietoja ja oppimme näkemään myös asiat, joita kirjoittajan ei alkuperäisille lukijoille tarvinnut mainita, koska ne olivat heille itsestään selvyyksiä.

Tämänkertainen kolmannen adventin teksti on luonteeltaan juuri tällainen; sillä, mitä siinä jätetään sanomatta on vahva sanoma meille. Teksti toki avautuu aivan sellaisenaan, mutta jos lukija näkee hitusen vaivaa, hän löytää tekstiin merkityksen, minkä Jeesus ’kätki’ …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Kuninkaasi tulee

Palmusunnuntaina muistellaan Kristuksen näyttävää saapumista Jerusalemiin aasilla ratsastaen. Kaikki neljä evankelistaa kirjoittavat tapahtumasta.

Jeesus ratsastaa aasin selässä Jerusalemiin.

Matteus, joka kirjoitti evankeliumin erityisesti juutalaisia lukijoita varten, siteeraa evankeliumissa laajalti Vanhan testamentin kirjoituksia todisteeksi siitä, että Jeesus oli hän, ketä juutalaiset kirjoitusten perusteella odottivat saapuvaksi. Evankeliumin pääteema onkin, että Jeesus on juutalaiskansan odottama messias.

Matteuksen evankeliumissa täten viitataan Jeesuksen tunnustekojen kohdalla Vanhan testamentin profetioihin osoitukseksi siitä, että Jeesus täytti profeettojen ennustukset niin tunnustekojen tekijänä, kärsivänä messiaana kuin ylösnousseena kuninkaana. Ja näin Matteus teki myös palmusunnuntain tekstissä.

Päivän tekstini on Matteuksen evankeliumissa lainattu katkelma profeetta Sakarjan tekstistä (Matt. 21:4-5). Matteus siteeraa sitä näin:

”Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun kuninkaasi tulee luoksesi nöyränä ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.” (Matt. 21:5)

Matteus viittaa Sakarjan …

Lisää...

Rekabilaisten saaga

Kohtaaminen toisen kanssa edellyttää huomion kohdistamista häneen, hänen persoonaansa ja viestiinsä. Oleellisinta kohtaamisessa ei ole puitteet tai toisen ihmisen pukeutuminen. Tunnistamme tämän etenkin silloin, kun meillä on asiaa toisille. Silti varsin usein vastaavassa tilanteessa oman huomiomme jakaantuu ties minne; oman elämän asioihin tai johonkin häiritsevään tai kiinnostavaan kohteeseen ympäristössä.

Jumala ei saa aina hänkään meidän jakamatonta huomiotamme, vaikka hän jos kuka sen ansaitsisi. En nosta tätä esiin syytöksenä, vaan pikemmin seikkana, johon voisimme kiinnittää huomiota.

Kun Jumala ilmestyy elämäämme voimallisesti, huomio ei ehkä karkaa arkisten asioiden pariin, mutta varsin kadotamme huomion Jumalasta ja hänen viestistään puitteisiin, joissa hänet kohtaamme. Selitän tätä kahdella esimerkillä; kuvalla valtaistuinsalista ja Jeremian kirjan kertomuksella, jota nimitän ”rekabilaisten saagaksi”.

Kutsuttuna valtaistuinsaliin

Ajattelepa, että saat kutsun kuninkaan hoviin, jossa …

Lisää...

Entä jos en ymmärrä?

Herran omilla on aika ajoin taipumusta kovakorvaisuuteen – mitä tulee siihen, että emme aina kuule hänen ääntään, jos hän ei lähesty meidän ehdoillamme. Kovakorvaisuus vaivaa meitä etenkin silloin, kun tiedämme itse parhaiten, miten elämän kuuluu edetä tästä hetkestä eteenpäin.

Onneksi emme ole aina näin kovakorvaisia. Etenkin lyötyinä tai elämän menoon väsyneinä etsimme toki vilpittömästi avoimin mielin Jumalan tahtoa. Pyydämme häntä puhumaan asioita elämämme ylle. Olemme jopa avoimet muutokselle; jopa sellaiselle, jota emme kykene täysin ymmärtämään tai hallitsemaan. Silti viesti näissä suotuisissa tuulissakaan aina tavoita meitä.

On silti vielä kaksi eri asiaa kuulla Jumalan puhe ja ymmärtää hänen puheensa. Nimittäin joskus emme ole kartalla siitä, mitä Jumala puhuu, vaikka kuulemme hänen äänensä ja ojentaudumme jopa kuuntelemaan. Emme vain aina ymmärrä, mistä hän puhuu. Olemme hätäiset …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , |

Liiton malja ja yhteyden leipä

Tämä on neljäs ja toiseksi viimeinen osa tätä saarnasarjaa, jonka teema on ”seurakunnan kulmakivi”. Sarjassa olemme tulleet seurakunnan yhden ja ainoan kulmakiven eteen, mutta myös tarkastelemaan häntä kulmakiveä – Jeesusta Kristusta. Uskon, että sarjan neljäs osa vie meidät askeleen pidemmälle Herran tuntemisessa.

Ensimmäisellä kerralla havaittiin, että Herra Jeesus Kristus tosiasiassa on ainoa kestävä kulmakivi, jonka varassa koko seurakuntarakennus lepää.

Toisella kerralla katselimme seurakunnan kulmakiveä toisen raamatullisen vertauskuvan näkökulmasta. Katsoimme ihmisruumista seurakunnan vertauskuvana ja näimme, miten seurakunnan yksi ja ainoa ’pää’ on Herra Jeesus Kristus. Vain hän kokoaa seurakunnan yhdeksi.

Kolmannen osan vertauskuva korotti Kristuksen asemaa seurakunnan etuoikeutettuna ja ainoana kulmakivenä. Tarkastelimme Kristusta esikoisena kaikkien luotujen joukossa sekä seurakunnan että ylösnousemuksen esikoisena.

Käsillä oleva neljäs osa piirtää eteesi Jeesuksen Kristuksen liiton näkökulmasta. …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |