Tapahtui kerran, kun olin peruskoulun toisella tai kolmannella luokalla, aikana ennen kännykkää ja digitaalikelloa. Olin kaverin luona leikkimässä ja leikki oli erityisen kiva. Ainoa ongelma oli, että kotiinlähdön aika lähestyi. Ei aikaakaan, kun rannekellon viisarit osoittivat hetkeä, kun oli aika nousta pyörän selkään ja polkea kotiin. Mutta keksipä poika siirtää kellon viisareita tunnin jos toisenkin taaksepäin – ja kas – aikaa olikin yllin kyllin leikkiä ja riemuita.

Ratkaisu tuntui oivalta, mutta kellon viisarien kääntäminen ei muuttanut sitä tosiasiaa, että aika kului ja myöhästyin sovitusta kotiintuloajasta. Eipä auttanut selitys, että minun kelloni näytti vielä hyvinkin sovittua aikaa.

Pienen pojan oivallus siirtää rannekellon viisareita ajan muuttamiseksi vaikuttaa humoristiselta, mutta olemmeko me aikuiset tuon viisaampia? Tiedämme toki, ettei kellon viisareiden siirtäminen lyhennä yön pimeyttä eikä jouduta aamun …

Lisää...→