Sana ’jumalanpalvelus’ on vakiintunut arkisessa kielenkäytössä tarkoittamaan kollektiivista kokoontumista kohtaamaan Jumala yhdessä. Se ei kuitenkaan ole sanan koko merkitys, mihin viittaavat yhdyssanan osat ”Jumalan” ja ”palvelus” erikseen kirjoitettuna. Se on Jumalan palvelemista, joten se sisältää myös henkilökohtaisen jumalanpalveluksen arjessa kirkkotilojen ulkopuolella.
Jumalanpalvelus on uutta elämää Kristuksessa (Room. 12:1). Jumalanpalvelus alkaa aina sydämestä. Se asuu uskon siemenessä, joka on kylvetty ihmisen sydämeen. Kun uskon siemenen itää ja lähtee kasvamaan, sydämen kätköön kylvetty sisäinen siemen nousee idulle, kasvaa vartta ja kantaa hedelmää. Tuon hedelmän me tunnemme sanalla ’jumalanpalvelus’ sen laajemmassa merkityksessä.
Kun siemen saa tilaa kasvaa, se ei voi pysyä kätkössä pinnan alla, vaan ennemmin tai myöhemmin ja tavalla tai toisella, se tunkeutuu esiin – jumalanpalveluksena. Jumalanpalveluksen keskiössä on Jumala; se …
Lisää...