Psalmit 120 – 134 kuuluvat samaan 15 psalmin kokoelmaan, jota yhdistää päällekirjoitus ’matkalaulu’. Kokoelmaan liitetään myös psalmit 135-137, joista mainittu päällekirjoitus puuttuu.

Heprean kielestä suomeksi ’matkalauluksi’ käännetty sana tarkoittaa nousemista, mikä voisi viitata myös temppeliin johtaviin 15 askelmaan – eli vertauskuvallisesti ihmisen tiestä maasta Jumalan läsnäoloon. Tässä merkityksessä psalmi puhuu joko ihmiselämästä tai ihmisen tarpeesta löytää paikkansa Jumalan luota, jotta hänen elämänsä voisi soida kauniin matkalaulun sävelin.

Lukutekstinkaikki psalmit ovat kuningas Daavidin käsialaa. Valitsen niistä tarkempaan käsittelyyn psalmin 131. Pelkän sisällön perusteella psalmia on vaikea ajoittaa Daavidin elämässä, koska siinä ei ole juuri muita viitteitä synnystä kuin Daavidin nimen päällekirjoitus. Kirjoittaja tuskin on kovin nuori Daavid, vaan päinvastoin paljon nähnyt ihminen – todennäköisesti jo ikääntynyt kuningas jo elämänsä loppusuoralla (980- eKr.).