Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: läsnäolo

Hiljentykäämme rukoukseen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Joulun aikaan puhutaan pysähtymisestä ja hiljentymisestä, mikä tietty tarkoittaa vähän eri asioita riippuen sanojasta ja tilanteesta, missä näitä sanoja viljellään.

HIljennyn rukoukseen. (Kuva Ri Butov Pixabaystä)

Menneinä vuosina joulu on edustanut minullekin pysähtymistä hiljentymiseen. Väliin mahtuu lukuisia vuosia, kun joulu on ollut vuoden kiireisintä aikaa lähinnä papin työn näkökulmasta. Hiljentymisen aika on ollut sitten joulunpyhien jälkeen. Tosin hiljentymistä jumalan eteen on jumalanpalvelus tai messu totta kai, mutta ymmärtänet minkä kaltaiseen hiljentymiseen tässä viittaan.

Nykyään joulu ei ole minulle erityistä hiljentymisen aikaa. Ja miksikö niin? Onko minusta tullut pakana? – Ei, uskon päinvastoin kasvaneeni uskossa sen syvempään merkitykseen päivittäisessä elämässäni. Kun sanon, ettei joulu ole erityistä hiljentymisen aikaa, painotan sanaa ”erityistä”.

Minä olen näet oppinut, että ”joulu voi olla …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Kaipuu yksinäisyyteen

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Sana ’yksinäisyys’ herättää toisissa ahdistusta, kun toiset suorastaan kaipaavat yksinäisyyteen. Samoin sana ’hiljaisuus’ jakaa mielipiteet kahteen.

Yksinäisyyttä ja hiljaisuutta Salamajärven kansallispuistosta (Kuva, Jori Brander)

Toisaalta kaipaamme hiljaisuutta, mutta samaan aikaan hiljaisuus myös pelottaa; hiljaisuudessa keskustelut oman itsensä kanssa eivät ole aina pelkästään miellyttäviä juttutuokioita. Sanat hiljaisuus ja yksinäisyys eivät ole synonyymejä, vaan ihminen voi olla todella yksin ilman, että hiljaisuudesta on tietoakaan ja päinvastoin.

En kirjoita yksinäisyyden ongelmasta, vaan kirjoitan kahdesta asiasta yhdessä: yksinäisyydestä hiljaisuudessa. Otsikko ’kaipuu hiljaisuuteen’ sisältää ajatuksen yksinäisyydestä, mutta vain sanan myönteisessä merkityksessä.

Aiheena on tietoinen ja omasta halusta lähtöisin oleva vetäytyminen yksinäisyyteen, hiljaisuuteen ja rauhaan – pois arjen ja rutiinin maailmasta. Väitän, että nykyajan kiireisellä ihmisellä on paljon opittavaa ihmisyyden tästä puolesta. Ohessa on päivän tekstini. …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |

Olehan siin’

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Aloitetaan lukemalla kappale apostoli Paavalin epistolaa korinttilaisille. Teksti on tavallisen tuttu ainakin kaikille teille, joille tuo sana ’epistola’ kuuluu normaaliin käyttösanastoon.

Mitä näen? Oman matkani, itseni vai maiseman? (Kuva Anja-#pray for ukraine# #helping hands# stop the war Pixabaystä)

”Ihminen ei luonnostaan ota vastaan Jumalan Hengen puhetta, sillä se on hänen mielestään hulluutta. Hän ei pysty tajuamaan sitä, koska sitä on tutkittava Hengen avulla. Hengellinen ihminen sen sijaan pystyy tutkimaan kaikkea, mutta häntä itseään ei kukaan voi tutkia. – Kuka tuntee Herran mielen, niin että voi neuvoa häntä? Mutta meillä on Kristuksen mieli.” (1. Kor. 2:14-16)

Jo lukiessani tekstiä mieleeni piirtyi kuva korintin seurakunnan tilanteesta ja samalla tietoisuuteeni palasi kuin taikaiskusta joukko erilaisia selityksiä ja tarkennuksia siitä, mitä Paavali …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Miksi viattomat kärsivät?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Otsikon kysymys olisi helppo kaataa pienellä saivartelulla. Voi näet aina kysyä, että kuka langenneen ihmiskunnan jäsenistä lopulta on ’viaton’ sanan perimmäisessä merkityksessä.

Epätoivo on yksi kärsimyksen hedelmistä. (Kuva Christoph Schütz, Pixabay)

On kuitenkin totta, että maailmassamme moni kärsimykseen viaton joutuu kärsimään – sitä ei ole kiistäminen. Otan kaksi esimerkkiä vähän kauempaa, jotta asioiden henkilökohtaisuus, ajankohtaisuus tai läheisyys ei vie esimerkeissä huomiota.

Ensimmäinen esimerkki on Ruandan kansanmurha, eikä tarvitse mennä aikaa taaksepäin kuin vuoteen 1994. Tuona vuonna Ruandassa tapahtui joukkomurha, jossa joukko hutujen ääriryhmiä tappoi sadan päivän aikana noin 800 000 tutsia ja maltillista hutua. Uhriksi joutuvat kaikki tutsiheimoon kuuluvat ikään tai sukupuoleen katsomatta. Kansanmurhaa ei tehty edes ’siististi’, vaan hyvin raa’asti kärsimystä säästelemättä YK:n puuttumatta asiaan. Jos tahdot …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Läsnä epäilyksessäkin

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Lähetyskäsky. Siitä on tiivistetty edustamani kansainvälisen metodistikirkon ’mission statement’ eli näkylauseke. Sana ’näky’ ei arkikielessämme enää tarkoita samaa mitä Raamatun kielessä, kun näkyjä nähtiin ja ne olivat Jumalan puhetta ihmisille. Meidän kielessämme näky on ihmisen muotoilema tavoite, jonka saavuttamiseksi hän työskentelee. Kuulostaa tehokkaalta.

Lähetyskäsky (The Great Commission, lasimaalaus, Saint Patrickin seurakunnan katedraali El Pasossa, Texas, US)

Me tehokkuuskulttuurin palvojat olemme tehneet Jeesuksen lähetyskäskystä tehokkaan toiminnan teesin. Jotain on kuitenkin jäänyt kyydistä. Nimittäin läsnäoleva Jumala. Harvoin kuulee lähetyskäskystä painotettavan sen loppusanoja, vaikka niiden varassa lepää koko lähetyskäskyn mielekkyys. Sehän on lupaus Jumalan läsnäolosta, minne matka ’maan ääriin’ sitten viekään:

” Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:20b)

Liittyisikö lupaus läsnäolosta muka pelkkään paljoon tekemiseen? Tuleeko …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , , |

Palvonnan ihmeet

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Suomenkielessä on kaksi sanaa, jotka muistuttavat toisiaan läheisesti äänneasultaan sekä kristillisessä käytössä ne muistuttavat toisiaan myös sisällöllisesti. Ne ovat ’palvoa’ ja ’palvella’. Niiden käyttö on hyvinkin päällekkäistä. Puheessa käytämme yhteisistä kokoontumisista nimitystä jumalanpalvelus emme ’jumalanpalvonta’. Toisaalta lauluntekijä sanoittaa ”Tahdon sua palvoa…”, mikä monen korvaan tarkoittaa kuitenkin eri asiaa kuin ”Tahdon sua palvella…”

Ehtoollinen on Jumalan läsnäolon ja kohtaamisen hetki. Palvontaa sekin., (Kuva congerdesign Pixabaystä)

Kummallakin sanalla – palvoa ja palvella – on toisistaan poikkeava, mutta myös osittain päällekkäinen merkitys:

  • Palvominen merkitsee toisen persoonan korottamista ja sen edessä nöyrtymistä, kun taas palveleminen on toisen ihmisen huomioimista tai palveltavan tahdon korottamista.

  • Toisaalta termit sisältävät myös jotain samaa. Kristillisessä merkityksessä palvomiseen kuuluu palveleminen, ja vastaavasti palveleminen on erottamaton …

    Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Yhdessä matkaa tehden

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Jokaisella meistä on omat keitaansa, näin ainakin toivon. Keitaalla tarkoitan pysähdyksiä arjen matkalla. Ne ovat välietappeja, joissa matkanteko hetkeksi taukoaa, kun täytämme varastoja.

Nykypäivän keidas. (Kuva StockSnap Pixabaystä)

Nykyään matkakeitaat ovat huoltoasemia tai matkakeskuksia, joiden kautta matkamies kulkee seuraavaan etappiin ja määränpäähän. Ikävä kyllä monesti hänellä on niin kiire, ettei ehdi keitaalle edes kunnolla pysähtyä. Hörpätään vain kahvit nopeasti tai otetaan ne jopa mukaan ajan säästämiseksi. Mihin sitä aikaa sitten säästetään, tiedä häntä.

Samat lainalaisuudet koskevat hengellisiä keitaita. On keidas sitten hiljainen hetki parvekkeella, pistäytyminen kirkossa, luku- ja hartaushetki tai piipahdus luonnon hiljaisuudessa. Haaste on sama. Ehtiikö kunnolla pysähtyä, uskaltaako asettua olemaan niin, että arjen matka voi jäädä hetkeksi odottamaan.

Toisaalta, vaikka pysähtyisin vähän pidemmäksikin aikaa ja laittaisin matkan …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |