Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kuulla

Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä!

Päivän Vanhan testamentin tekstit kertovat tilanteista, kun Jumalan miehet ovat joutuneet ongelmiin eivätkä löydä ratkaisua, minkä vuoksi joutuvat vieläpä pakenemaan. He kokevat olevansa yksin.

Miltä näyttää, tuntuu? Viisi sormea, viisi aistia. (Image by Alexandr Ivanov from Pixabay)

Nämä ovat tuttuja teemoja meille jokaiselle, joskin tilanteiden vakavuus varmasti vaihtelee. Tunnetilat sen sijaan useinkin ovat samoja.

Kun koet epäonnistuneesti ja jääneesi yksin, se on tilanne, jolloin on vaikea löytää turvaa rakenteista tai teologiasta, kun elämä ei näytä selittävän niiden avulla millään tavalla.

Tekstin taustaa

Päivän psalmi (Ps. 34) on kirjoitettu toisen Vanhan testamentin tekstin tilanteessa. Tämä on Daavidin psalmi ja kirjoitettu päällekirjoituksen mukaan silloin, kun

Daavid lauloi sen lähdettyään Abimelekin luota. Abimelek oli lähettänyt Daavidin pois, kun tämä oli tekeytynyt …

Lisää...

Näetkö? Kuuletko?

Ihmisen ikääntyessä häneltä riisutaan pois paljon sellaista, mitä hän aiemmin piti itsestäänselvänä eikä ehkä osannut sitä arvostaakaan.

Menemättä nyt mihinkään dramaattiseen, otetaan esimerkiksi ikänäkö – eli näköaistin heikkeneminen, mikä tosin kompensoi armollisesti samanaikaista ulkonäön muutosta. Ehkä monelle suurempi yllätys onkin sama kehitys kuuloaistin kohdalla – ’ikäkuulosta’ ei juuri puhuta.

Tämä aistien heikentyminen ei kuitenkaan ole ainoa syy siihen, miksi me ihmiset emme aina näe emmekä kuule. Joskus on vain niin, että tiedämme mielestämme niin paljon paremmin, että näkemämme tai kuulemamme ei tartu meihin. Tästä on kyse myös kylväjävertauksen selityksessä, kun Jeesus sen loppupuheessa sanoo näin:

”Mutta autuaat ovat teidän silmänne, koska ne näkevät, ja teidän korvanne, koska ne kuulevat. Sillä totisesti minä sanon teille: …

Lisää...

Ei vielä tuntenut

Viikko sitten kokoonnuimme Kuuleko Jumala? -iltaan. Siinä opiskelemme lukemaan raamatuntekstejä niin, että niillä on tilaa puhua omaan elämäämme.

Mitä vastaan, jos kuulen kutsun? (Kuva StockSnap Pixabaystä)

”Kuuleeko Jumala?” on ’hajautettu’ toteutus, jossa paikallisen ryhmätyöskentelyn päätteeksi pohditaan netin välityksellä videoyhteydellä yhdessä niitä kysymyksiä ja näkökulmia, mitä ryhmissä on noussut esiin. Opimme näin toinen toisiltamme laajemmin kuin ’perinteisessä’ raamattupiirissä, jossa yksi tai kaksi opettavat ja vastailevat vähemmän tietäville.

Tällä kertaa tutkimme Ensimmäisen Samuelin kirjan 3. lukua (1. Sam. 3), joka on profeetta Samuelin elämästä se kaikkein parhaiten tunnettu osa. Siinä Jumala kutsuu Samuelin tehtävään Israelin viimeiseksi Tuomariksi ennen kuninkaiden aikaa.

Tälläkin kertaa tutkimme tekstiä esittäen sille kysymyksiä. Oli hämmästyttävää huomata, miten paljon uutta ne avasivat tutusta tekstistä, kun sen eteen …

Lisää...

Sumua, sumua, sumussa

On syksy. Parhaimmillaan syksy on mitä kaunein vuodenaika. Miksi miettiä niitä harmaita ja sateisia päiviä, lyhenevää valoisaa aikaa tai koleita ja kosteita metsäpolkuja? Onhan syksy myös ruskan väriloistoa, pikkupakkasta, aurinkoisia aamuja, jäisten lehtien rapinaa askelissa, kauniita auringonlaskuja, myrskyistä ja sumusta puhumattakaan! Ne ovat syksyä parhaimmillaan. Kyllä, pidän myrskypäivistä ja sumusta. Vähenevä valo ei haittaa sekään minua joka viihdyn varjoissa.

Sumuinen auringonnousu tässä talvemmalla. (Kuva Jori Brander)

Olet ehkä kanssani eri mieltä siitä, mikä syksyssä on kaunista ja mikä ei. Kauneus on katsojan silmissä, kuten sanotaan. Minulle syysilloissa ja -aamuissa kepeä usva tai paksu sumu ovat mieltä kutkuttavia elementtejä. Miten salaperäinen onkaan auringonnousu, kun sankka sumu peittää sen taakseen ja näet vain pilkahduksia siitä.

Sumussa

Juoksu- tai kävelylenkki aamuun heräävässä metsässä …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Hiljaisuus yön kauhujen keskellä

Tarina kertoo Jeanne d’Arc’n, eli ”Orleansin neitsyen” kohtaamisesta, jossa toiset kyseenalaistivat hänen vankkaa näkemystä Jumalan tahdosta vaikean päätöksen edellä. Häneltä kysyttiin ehkä ihan aiheellisesti, että miksi Jumala puhui muka ainoastaan hänelle eikä kenellekään muille. Pohjimmiltaan kyse oli siitä, että se, mitä Jeanne puhui Jumalan nimissä, ei tuntunut hyvältä muiden mielestä. Miksikö muka Jumala puhui juuri hänelle? Tähän Jeanne vastasi jokseenkin napakasti näin:

Jeanne d’Arc

Arvon herra, olette kyllä nyt väärässä. Jumala puhuu kaikille, mutta minä kuuntelen häntä.

Mitä hän sanoi on varsin totta monen meidän kohdalla. Jumala kyllä puhuu meille, mutta me olemme niin kiireiset oman elämämme kanssa, että emme malta odottaa hänen apuaan saati sitten pysähtyä kuuntelemaan häntä. Vai onko kohdallemme yksinkertaisesti haluttomuudesta kuulla, kun itse …

Lisää...

Jumalan puhuttelussa

Oletko milloinkaan esittänyt Jumalalle kainoa toivetta, että hän puhuisi sinulle suoraan? Uskon, että olet. Käytin kysyessäni tietoisesti sanaa ”toive” enkä puhunut pyynnöstä, koska sanaan ’toive’ liittyy varaus siitä, miten tai mitä Jumalan Hengen odotetaan puhuvan.

Jos pyydän Jumalaa puhumaan elämääni, otan puheen vastaan niin kuin hän sen puhuu. Otan vastaan sen, mitä Herra antaa ja miten hän sen antaa. Varsin usein en kuitenkaan pyydä Jumalaa puhumaan varauksetta – pikemminkin toivon, että hän puhuisi sen mitä tahdon. Pyydän Jumalaa puhumaan, mutta toivon hänen puhuvan vain, mitä ja miten häneltä odotan. Näin oikeastaan kieltäydyn kuuntelemasta häntä, ellei hän lähesty minua minun ehdoillani.

Jeanne d’Arc

Tämä on vastakohta sille, mitä 1400-luvulla elänyt marttyyri Jeanne d’Arc eli ”Orléansin neitsyt” vastasi, kun …

Lisää...

Kuuliaisuuden palvelus

Sana ’jumalanpalvelus’ on vakiintunut arkisessa kielenkäytössä tarkoittamaan kollektiivista kokoontumista kohtaamaan Jumala yhdessä. Se ei kuitenkaan ole sanan koko merkitys, mihin viittaavat yhdyssanan osat ”Jumalan” ja ”palvelus” erikseen kirjoitettuna. Se on Jumalan palvelemista, joten se sisältää myös henkilökohtaisen jumalanpalveluksen arjessa kirkkotilojen ulkopuolella.

Jumalanpalvelus on uutta elämää Kristuksessa (Room. 12:1). Jumalanpalvelus alkaa aina sydämestä. Se asuu uskon siemenessä, joka on kylvetty ihmisen sydämeen. Kun uskon siemenen itää ja lähtee kasvamaan, sydämen kätköön kylvetty sisäinen siemen nousee idulle, kasvaa vartta ja kantaa hedelmää. Tuon hedelmän me tunnemme sanalla ’jumalanpalvelus’ sen laajemmassa merkityksessä.

Kun siemen saa tilaa kasvaa, se ei voi pysyä kätkössä pinnan alla, vaan ennemmin tai myöhemmin ja tavalla tai toisella, se tunkeutuu esiin – jumalanpalveluksena. Jumalanpalveluksen keskiössä on Jumala; se …

Lisää...