Yksi tämän maailman lainalaisuuksista on kuluminen. Ihailet kaupassa jotain uutta – maljakkoa, verhoja, urheilukelloa, jne. Kuinka se onkaan kaunis ja virheetön siinä vitriinissä, johon se on nostettu odottamaan hetkeä, että sinä tulet ja ostat sen mukaasi. Kun raha vaihtaa omistajaa, ostoksesta tulee sinun aarteesi – hetkeksi.
Jo parhaat päivänsä nähnyt Jorin oma urheilukello.
Kuljetat aarteen varoen kotiin. Avaat pakkauksen huolella ja varot kolhimasta aarrettasi. Asetat sen sille paikalle, jonka olit aarteellesi jo varannut, kun sen ensikerran kaupassa näit. Se on nyt siinä. Kuinka kuluneelta kaikki muu sen ympärillä näyttääkään. Se on kulumisen laki.
Kuluu päivä, viikko, kuukausi, jo kuluu vuosikin. Et edes huomaa, että aarteesi on kulunut. Se on kulunut kahdella tavalla. Sitä on kuluttanut aika ja sen ympäristö. On …
Lisää...