Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Korintti

Tarvitsemme toisiamme – erilaisina

Jokaisella ihmisellä on oma paikka yhteiskunnassa. Tuo paikka ja yhteiskunnallinen asema voidaan määritellä esimerkiksi työn, siviilisäädyn, asuinalueen, harrastusten, iän, suvun tai ystäväpiirin perusteella – ihan miltä kantilta asiaa halutaan tarkastella.

Muurahaisilla on oma paikkansa heidän yhteisössään. (Kuva Tworkowsky Pixabaystä)

Asemasi yhteiskunnassa määrää paitsi toimeentulon ja ystäväpiirisi, myös nauttimasi arvostuksen yhteiskunnan jäsenenä. Suomalaisessa yhteiskunnassa yksilön arvostus yhteiskunnan jäsenenä määräytyy – ikävä kyllä – hyvin pitkälle sen mukaan, mitä osaat ja teet, kun taas vaikkapa itämaisessa kulttuurissa saamasi arvostus ja asema määräytyy pitkälti esimerkiksi suvun ja iän mukaan. Yksinkertaistaen länsi- ja itämaisen kulttuurin eroa voisi kuvata sanaleikillä: ”olet mitä teet – teet mitä olet”.

Yhteiskuntamme on eräänlainen kopio muurahais- tai mehiläispesästä, jossa jokaisella on oma paikka, mikä tekee hänestä …

Lisää...

Olkoon teillä sama mieli

Tämän päivän epistolateksti puhuu yhteydestä ja sen puutteesta. Se puhuu varsin kehottavaan sävyyn. Teksti on Paavalin ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille, heti sen alkupuolelta.

Riidoissa – vai yksin mielin erimielisyydestä huolimatta? (Kuva Herbert Bieser Pixabaystä)

Tekstissä Paavali puuttuu tarmokkaasti Korintin elävän ja armolahjojen rikkaudesta tunnetun seurakunnan ongelmien selvittämiseen ja niiden juurisyyhyn. Hän käy kirjeessään suoraan asiaan, joten käydään mekin. Aloitetaan tekstin ensimmäistä jakeesta.

”Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotan teitä kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisinä.” (1. Kor. 1:10, Kirkkoraamattu 1992)

Kehotan teitä, veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä, että te kaikki olisitte yksimielisiä puheissanne ja ettei teidän keskuudessanne olisi hajaannusta vaan että olisitte täysin yhtä ja teillä olisi sama mieli ja sama ajatus.(1. Kor. …

Lisää...

Tapahtukoon rakkaudessa

Rakkautta on… (Kuva Nathan Dumlao, Unsplash)

Kehotus ja kehottaminen on jokapäiväistä pienten (ja vähän isompienkin) lasten vanhemmille. Uudestaan ja uudestaan saa toistaa samat asiat toivoen, että joskus tulee se päivä, kun kehotus on muuttunut tavaksi ja todellisuudeksi: ”Muistahan pestä hampaasi”, ”Laita lämpöisesti päälle, kun ulkona on kylmä”, ”Älä tee kiusaa pikkuveljelle”, ”Ole reipas ja kiltti koulussa” jne.

Kaikki kehotukset, ovat ne sitten arkipäiväisiä tai hieman ylevämpiä, on tarkoitettu toisen parhaaksi. Emme kehota rakkaimpiamme tekemään mitään sellaista, jota tiedämme heidän joutuvan katumaan. Ainakin näin me ajattelemme asioiden olevan – kenties ne ovatkin.

”Valvokaa, pysykää uskossanne lujina, olkaa urheita [kr38: miehuulliset], olkaa vahvoja [kr38: väkevät]. Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! [kr38: …

Lisää...

Hengellinen pienokainen

Olet todennäköisesti kuullut puhuttavan hengellisestä kasvusta ja hengellisen ravinnon välttämättömyydestä kasvulle. Analogia ravinnon ja ruumiillisen kasvun suhteen toimii melko hyvin myös hengellistä ravintoa ja hengellistä kasvun ajatellen.

Arnolfini Wedding (Jan van Eyck, 1434). Kasvu mitataan siellä missä ihmiset kohtaavat toisensa.

Ajatus hengellisestä ravinnon ja kasvun korrelaatiosta lienee jo entuudestaan tuttu, mutta oletko pysähtynyt miettimään, mitä hengellisellä kasvulla oikeastaan tarkoitetaan tai miten sellaista käytännössä mitataan? Onko kyse vain abstrakteista käsitteistä vai löytyykö niille ’oikean’ elämän vastineet?

Paavalia kuuntelemaan

Lähdetään Korintin seurakunnan tilaisuuteen kuuntelemaan ’luentoa’ tästä aiheesta. Käymme kuuntelemaan, mitä Paavali opetti seurakunnalle lähettämässä kirjeessään, jossa hän joutui puuttumaan ikävään ongelmaan eli puoluehenkisyyteen seurakunnassa.

Tehdään pieni mielikuvitusmatka. Istahdetaan toviksi Korintin seurakuntalaisten joukkoon synagogan viereiseen rakennukseen, Titius Justuksen taloon kuuntelemaan (Ap. t. …

Lisää...

Mustetta, sydämiä ja suosituskirje

Muistanet takavuosilta, kun mediassa kohkattiin ammatissaan epäpätevistä henkilöistä, jotka olivat harjoittaneet työtä vaihtelevan mittaisia aikoja joko väärennetyin paperein tai sellaisten ulkomaisten tutkintojen perusteella, jotka eivät vastaa kansallista tai eurooppalaista vaatimusta. Puhetta oli erityisesti valelääkäreistä ja -hoitajista, vaikka tosin muitakin ammattikuntia keskusteluun liitettiin.

Muinainen suosituskirje.

Ehkä yllättävintä suurelle yleisölle oli se, että yleisesti kuviteltiin, ettei tuollainen petos olisi nyky-yhteiskunnassa mahdollinen. Toisin oli.

Valheellisten toimijoiden ongelma ei ole vieras myöskään kirkkohistorialle, ei Uuden testamentin alkuseurakunnalle eikä edes Vanhan testamentin Israelille. Siinä missä Vanha testamentti puhuu toistuvasti vääristä profeetoista, Uuden testamentin kirjeissä kerrotaan valheellisista julistajista (Ilm. 2:2), profeetoista ja opettajista (2. Piet. 2:1) sekä vieläpä valheellisista kristityistä (Gal. 2:4).

Eikä nykypäivän yhteiskunta tai seurakunta ole vapautunut tästä ongelmasta, vaikka se …

Lisää...

Epäonnistumisten kautta voittoon!

Olipa kerran vapaapäivä, auringonpaiste heijasteli kauniina kimalluksena hangen pinnasta, aamukahvikin maistui aromikkaalta, takana oli mitä mainioin viikko. ”Ah, kun elämä on hyvää”, hän sanoi. Puhelin soi. ”Haloo, ai huonoja uutisia?” hän vastaa ja painaa luurin kiinni. Aivan kuin se kaikki hyvä olisi hetkessä viety pois ja kadonnut ainiaaksi.

Mikä nyt on hyvää, saattaa menettää merkityksensä seuraavassa hetkessä. Elämän yllätyksellisyys on merkillistä; vaikka siihen varautuisikin.

Paavali saarnaa Ateenassa.

Monet kerrat olen ennakoinut tulevaa isoin odotuksin, mutta pettynyt. Samoin olen myös matkannut ilman odotuksia ja silloin tapahtui se jokin odottamaton.

On tilanteita, kun jään ihmettelemään, miksi Jumala ei avaa ovea tai anna siunausta otolliseen hetkeen. Toisinaan taas Herra antaa siunauksen kuin odottamatta siellä, missä sitä vähiten …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Vaikka minä…

Sunnuntain epistolateksti kirkkomme saarnakalenterissa on tuttu rakkauden korkeaveisuksi kutsuttu teksti Ensimmäisen Korinttilaiskirjeen 13. luvusta.

Visiting the poor (Le Magasin Pittoresque, 1844, Girardet, Karl)

”Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä. Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile, ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan, ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa…” (1. Kor. 13:4-6)

Teksti kaunistaa huoneentauluna montaa kotia; meidänkin kodissamme se on koristanut keittiön seinää ja muistan samaisen taulun myös lapsuudenkodista olohuoneen seinältä. Olen kuullut tekstin myös lausuttuna runona ja onpa siihen säveliäkin tehty. Kysynpä vain kuinka monessa häätilaisuudessa se luetaan joko alttarilta tai viimeistään juhlan ohjelmassa.

Oletko koskaan pysähtynyt pohtimaan, miksi tuo teksti on Raamattuun kirjoitettu? Tai oletko miettinyt, missä noiden runollisten säkeiden …

Lisää...