Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kiusaus

Rehellisyyden peili

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Muistanet evankeliumeista tutun tekstin, jossa Jeesus kohtaa rikkaan nuorukaisen?

Rehellisyyden peili? Kenties liian mustavalkoinen? (Image by blackrabbitkdj from Pixabay)

Tarkoitan tekstiä, jossa nuorukainen kysyy Jeesukselta ”Opettaja, mitä hyvää minun pitää tehdä, jotta saisin iankaikkisen elämän?” (Matt. 19:16). Luulen, että tätä meistä jokainen on kysellyt tilanteesta riippuen vähän eri merkityksessä. Tekstin nuorukaisen osalta kohtaaminen päättyy näin:

””Kaikkia niitä olen noudattanut”, sanoi nuorukainen, ”mitä vielä puuttuu?” Jeesus sanoi hänelle: ”Jos tahdot olla täydellinen, niin mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille. Silloin sinulla on aarre taivaissa. Tule sitten ja seuraa minua.” Mutta kun nuorukainen kuuli nämä sanat, hän lähti surullisena pois, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.” (Matt. 19:20-22) …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , , |

Kiusattuna

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Jokainen päivä pitää sisällään jotain sellaista, mitä emme osanneet etukäteen odottaa.

Batseba kylpee. (Het toilet van Bathseba, Cornelis van Haarlem)

Kutsumme yllättäviä käänteitä sattumiksi, vaikka hyvin tiedämme, ettei elämään kuulu varsinaisesti sellaista käsitettä kuin sattuma, koska mitään ei tapahdu Jumalan sitä sallimatta (Matt. 10:29,30). Sattuma on vain inhimillinen selitys tapahtumalle, jota emme osanneet ennakoida.

Sattumiksi mieltämiämme tapahtumia kutsumme vaihtelevin sanan kääntein. Mieluisa yllätys on ’onnenpotku’, kun taas ikävä yllätys on joko ’huonoa tuuria’ tai ’pahaa karmaa’. Vaikka lajittelemme näitä elämän tuomia yllätyksiä hyviin ja huonoihin yllätyksiin, niin yllätyksen lopullinen ’laatu’ ratkeaa vasta myöhemmin – sen jälkeen, kun olemme sen ensiksi kohdanneet ja reagoineet siihen.

Huono käänne voi koitua siunaukseksi ja onnenpotku voi ’langettaa kirouksen’ yllemme. Omat asenteet ja valinnat …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Jeesus tiesi yhden asian…

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Sunnuntain teksti sopii teemallisesti hyvin paastonajan ensimmäiselle viikolle. Tämä siksi, että Jeesuskin paastoaa tekstissä.

Jeesus kiusattuna erämaassa (Jésus tenté dans le désert, James Tissot, Brooklyn Museum)

Ajatus Jeesuksen kiusauksista juuri paaston yhteydessä on luonut monelle sellaisen mielikuvan, että paasto olisi olemukseltaan itsensä kiusaamista. En ihan näin suoraa johtopäätöstä tekstin pohjalta silti tekisi. Toki paasto on tietoista pidättäytymistä jostain, minkä vuoksi se monesti johtaa sellaiseen tahdon taisteluun paaston pitämisen puolesta.

Jos ajattelet esimerkiksi perinteistä ruokapaastoa, niin toki on niin, ettei tuo jääkaappi normaaliolosuhteissa ketään ’kiusaa’. Ei se huutele eikä kutsu luokseen. Sen kuin menet kaapille ja otat sieltä, mitä mieli tekee. Ei kiusan kiusaa.

Jos taas olet päättänyt paastota etkä ole vielä henkisesti asettunut paastoon, huomaat täyden jääkaapin houkuttavan eri tavalla. …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Kenen valtakuntaa rakennat?

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Paastonajan kynnyksellä mieleeni palautui Jeesuksen 40 päivän paasto erämaassa. Se on kertomus Jeesuksen kiusauksista (Matt. 4:1-11). Siinä vihollinen yritti houkutella Jeesuksen toteuttamaan Isän tahdon maallisin keinoin. Vihollinen tarjosi Jeesukselle ’helppoa’ tietä. Kiusaajan tarjoukset voi pukea referoidusti sanoiksi vaikka näin:

Maisema ylösalaisin. Tältä näyttää maailma Taivasten valtakunnan arvoista käsin.

”Tarjoa ihmisille ilmaista ruokaa ja runsas seuraajien joukko on taattu. Tee ihmeistä suurta näyttämötaidetta ja ihmiset tulevat katsomaan sinua. Palvo minua ja voitat ihmiset hallintavaltaasi ilman ristiä.”

Jeesus tunnisti Saatanan järkeilyn Jumalan sanan kirjoitusten vastaiseksi. Mutta ei tämä ollut ainoa kerta, kun Jeesus valitsi Taivasten valtakunnan toimintatavan maallisen vaihtoehdon sijaan. Hän teki niin säännönmukaisesti.

Maailma kehottaa tähtäämään kaikessa ensimmäiselle sijalle, Jeesuksen mukaan viimeiset tulevat ensimmäiseksi. Ihmiset jumaloivat voimaa ja mahtia, …

Lisää...→

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , |

Katsokoon, ettei kaadu

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Ihminen elää oppiakseen tai oppii elääkseen. Oppiminen vaatii kärsivällisyyttä ja toistoa – joskus yrityksen ja erehdyksen tiellä, mutta toki elämä väliin säästää meitä ja saamme armon oppia toisiltamme tai muuten helpomman kautta.

Ihminen, joka elää oppiakseen, löytää aina uutta opittavaa. Joku vääräleuka on tainnut sanoa, että kun sitten elämä on vihdoin kaiken ihmiselle opettanut, elämä onkin jo ohi.

Ehkä merkillisintä elämän tiellä oppimisessa on se, että monesti kaikkein vaikeammin opittavat asiat ovatkin niitä, jotka luulemme jo oppineemme ja taitavamme, minkä vuoksi niiden edessä olemme liian itsevarmoja ja siksi valvomattomia ja jopa ylimielisiä.

Kun sitten ’opit unohtaneinta’ kompastelemme elämän poluilla, on lohdullista tietää, että emme ole siellä koskaan yksin,

”Sillä Jumalan silmät valvovat ihmisen teitä, hän näkee kaikki ihmisen askeleet. ” (Job. 34:21)

Lankeemuksen polulla …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |

Yksin ja kiusattuna

Kirjoitettu päiväys - kirjoittaja

Eipä uskoisi, että ystävänpäivänä kirjoitan tekstiä tällä otsikolla. No, minulla on siihen syyni. Aloitetaan kuitenkin ystävänpäivästä.

Suomessa ystävänpäiväjuhla on melko nuori. Sen vietto on pääosin korttien, tervehdysten ja pienten lahjojen vaihtamista. Vaikka ystävänpäivä tuli Suomeen Amerikasta kaupallisena tuontitavarana, on juhlan juuret ’vanhalla mantereella’ eurooppalaisessa kansanperinteessä ja katolisessa pyhimysperinteessä.

Juuret saattavat olla jopa niinkin kaukana kuin ajanlaskun alun roomalaisessa hedelmällisyysjuhlassa, jota vietettiin tosin päivää myöhemmin 15. helmikuuta. Juhla oli nimeltään lupercalia, joka tulee sanasta ’lupus’ eli susi. Se viitannee susiemoon, joka imetti Romulusta ja Remusta eli Rooman kaupungin myyttisiä perustajia.

Myöhemmin, kun kristinusko pääsi Roomassa valtiouskonnon asemaan, juhlan pakanallinen sisältö korvattiin sopivalla kristillisellä sisällöllä. Vuonna 350 juhla omistettiin pyhälle Valentinukselle, kenen nimestä johdetaan nykyinen ystävänpäivän englantilaisperäinen nimitys St. Valentine’s Day.

Pyhä Valentinus oli marttyyri, …

Lisää...→

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , |