Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kiitollisuus

Jumalan palvelijan tehtävä ja tarkoitus

Keväällä kirkossamme valmistellaan vuosikonferenssia. Sen yhteydessä piispa lähettää pastorit eteenpäin palvelemaan niillä alueilla, mitkä heille on määrätty.

Hyvä Paimen on esimerkkimme Jumalan palvelijasta. (Kuva Bernhard Riedl Pixabaystä)

Tästä käytännöstämme voi olla montaa mieltä, mutta jotain ainutlaatuisen hyvää siinä on ainakin se, että pastori lähetetään alueelle tai paikkakunnalle palvelemaan sen parhaaksi. Yleensä siellä on toki myös kirkkorakennus ja siellä seurakunta, mutta ajatus Herran palvelijan lähettämisessä on siinä, ettei häntä lähetetä vain rakennuksesta huolehtimaan tai palvelemaan siellä kokoontuvaa seurakuntaa. Hänen tulee miettiä koko kaupungin tai alueen parasta lähettäjänsä Kristuksen Jeesuksen näkökulmasta.

Vierailihan Jeesuskin synagogissa – samoin Paavali, mutta eipä kumpikaan heistä sinne pesää tehnyt. Sanoma oli tarkoitettu kaikille.

Tämän pohdinnan tuloksena luin vanhoja tekstejäni ja huomasin, että kovin ovat vuodet muuttaneet …

Lisää...

He kohtasivat Jeesuksen

Olen monet kerrat käynyt keskustelua, jossa on pohdittu kiittämistä ja kannustavaa palauttetta. Ja varmasti löydän itseni vastaavista keskusteluissa jatkossakin. Se on aina ajankohtainen aihe niin työpaikoilla, seurakunnissa kuin perhe-elämässäkin.

Kiitollisuus on yksi uskon ilmaus. (Kuva suju-foto Pixabaystä)

Kiitollisuus ja kiitoksen vastaanottaminen ovat tärkeitä asioita ihmiselle myös henkilökohtaisella tasolla. Itse olen ihminen, jolle mikään ei riitä. Ei ole juuri hetkeä, että katsoisin kätteni jälkiä ja pysähtyisin antamaan itselleni hyvää palautetta. Katsoihan Jumalakin luomistyötä ja totesi ”kaiken olevan sangen hyvää(1. Moos. 1:10, 12, 18, 21, 25, 31). Miksen siis minäkin voisi joskus tehdä niin? On hyvä oppia katsomaan omaa elämää kiitollisin mielin – kiitollisena kaikesta siitä, mitä loppuviimeksi Jumalan armosta elämä on antanut.

Jos kiitoksen lausuminen hyvin …

Lisää...

Kiitosta ja kiitollisuutta

Kiitospäivää (Thanksgiving Day) vietetään Yhdysvalloissa marraskuun neljäntenä torstaina. Suomessa me olemme tästä juhlapyhästä varsin tietämättömät. Tunnemme paljon paremmin paljon juhlaa seuraavan kaupallisen kulutusjuhlan eli Black Fridayn tai siitä edelleen johdetun Cyber Mondayn.

Amerikkalaista kiitospäivän juhlan viettoa (Kuva Gordon Johnson, Pixabay)

En avaa kiitospäivän sisältöä tarkemmin. Aiheeni kannalta riittää, että tiedät juhlan liittyvän Amerikan historiaan. Pohjimmiltaan sen vietto vastaa monissa muissakin kulttuureissa vietettyä sadonkorjuujuhlaa. Vanhastaan Suomessa ja Euroopassa on vietetty kekriä (köyri) syksyisenä sadonkorjuun juhlana. Se on vastineemme kiitospäivälle. Idea sadonkorjuujuhlissa on kiitollisuus sadosta. Kristillisissä sadonkorjuujuhlissa seurakunta kiittää Herraa sadosta satokauden päättyessä.

Kiitollisuutta ja kiitollisuutta

Tämä johdanto kiitospäivästä ja sadonkorjuujuhlista tuo meidät varsinaiseen aiheeseen eli sanaan ”kiitollisuus”. Suomenkielessä kiitollisuudelle on käytössä vain yksi sana, mutta …

Lisää...

Kiitollisuus hartauselämässä

Jumala on luonut valtavan määrän hyvää ja kaunista. Hänen aikomuksensa luomistyössä oli luoda ”sangen hyvää”, eli jotain sellaista, mikä kantaisi hänen hyvyytensä nimeä ja olisi hyvyyden hedelmää. Näin koko luomakunta ylistäisi hänen nimeään.

Rukoilevat kädet. (Kuva Couleur, Pixabay)

Valitsin käyttää sanaa aikomus, koska siinä on ajatus toiminnan tarkoituksesta. Aikomus on kuitenkin Jumalan yhteydessä käytettynä virheellinen ilmaus, koska Jumala ei tunne aikomusta sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan kaikki mitä hän aikoo myös tapahtuu. Aikomus kuitenkin kertoo sen, ettei Jumalan teot vain ’satu ja tapahdu’, vaan ne toteutuvat aina tarkoituksesta. Näin tapahtui myös luomiskertomuksessa jokaisen päivän kohdalla:

Ja Jumala katsoi kaikkea, mitä hän tehnyt oli, ja katso, se oli sangen hyvää. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, …

Lisää...

Pöytärukouksesta

Meille suomalaisille ruoka on itsestäänselvyys. Näin siitä huolimatta, että yhteiskunnassamme esiintyy todellista köyhyyttä, mikä näkyy esimerkiksi ruokajakopalveluissa. Silti ruokaa on saatavilla vielä aivan eri tavoin kuin vaikkapa katovuosina muutama sata vuotta sitten. Eikä nälänhätää ole voitettu nykypäinäkään, vaan ravinnon puutteesta kärsii valtava määrä ihmisiä ympäri maailman.

Rukous. Kuva congerdesign, Pixabay

Ruoka vastaa ihmisen perustarpeeseen. Ruokaa tarvitaan elämiseen ja modernin ihmisen maailmassa sitä löytää on jääkaapista. Ei tarvitse mennä kauppaa pidemmäksi metsälle tai kalaan. Ilmaista ruoka ei tietenkään ole. Siitä on maksettava käypä hinta kauppiaalle euroilla, jotka on tienattu kovalla työllä. Ja kyllähän työmies on leipänsä itse ansainnut, vai mitä?

Joku irvileuka voisi jopa vaatia, että Isä meidän -rukousta pitäisi aavistus nykyaikaistaa ja kirjoittaa sana ’Isä’ pienellä alkukirjaimella, …

Lisää...

Tämä on äitisi

Toukokuun toista sunnuntaita eli äitienpäivää vietetään varsin usein kauniissa aurinkoisessa poutasäässä – ainakin sydämissä paistaa hyvän tahdon aurinko. Äitienpäivä on hyvä juhla, koska se muistuttaa meitä äideistä. Äiti ja isä ovat elämän peruspilareita, joita lapset pitävät ’elämän kalustoon’ itsestään selvästi kuuluvina. He kuuluvat lasten arkeen sen verran kiinteästi, ettei sitä lapsi osaa olla edes kiitollinen heidän jokapäiväisestä panoksestaan.

Vanhemmalla iällä äidin ehkä näkymättömän ja hiljaisen työn merkitys valkenee lapsillekin. Ja aina on mahdollista sekin, että äidin ja lapsien osat vaihtuvat siinä, että tulee lasten vuoro huolehtia äidistään. Herramme Jeesus tiedosti tämän tarpeen, mikä käy ilmi Johanneksen evankeliumin kohtauksesta Herramme ristinkuoleman edellä.

”Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja …

Lisää...

Ei mikään ’yhden illan juttu’

Nykypäivän ihmisen elämä liittyy monessa suhteessa rahaan. Elämme yhteiskunnassa, jossa enää harvat päivittäiset tarpeet täytetään omavaraisesti. Olemme tottuneet ostamaan hyödykkeet ja palvelut sen sijaan, että tekisimme asiat itse puhdetöinä tai ne syntyisivät oman talouden tuotantona.

Koska mieluummin täytämme tarpeemme ostamalla niihin ratkaisut, on vaihdannan väline raha saanut varsin keskeisen aseman elämässämme. Etenkin kaupungissa käytännössä lähes kaikkeen lopulta liittyy raha. Maksamme ravinnosta, vaatteista, asuintilasta, kulkuvälineistä, terveydenhuollosta jne. Ja ainakin epäsuorasti ostaapa nykyihminen rahalla myös terveyden ja hyvinvoinnin.

Emme maksa ainoastaan hyödykkeistä, vaan maksamme jopa elintilasta: asuminen, parkkimaksut, leirintämaksut ja erilaiset sisäänpääsymaksut. Maksamme jopa vapaa-ajastamme, puhumattakaan siitä, että maksamme kiltisti siitäkin, että saamme maksaa laskuja tai nostaa ja tallettaa rahaa…

Rahan keskeinen asema päivittäisessä elämässä on harhauttanut monen ajattelemaan, että kaikki on ostettavissa ja että ihmiselämän …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |