Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kärsivällisyys

Kapinassakin Jumala on kärsivällinen

Kertomus profeetta Joonasta on yksi tunnetuimmista ja mielenkiintoisimmista saarnamatkoista – ainakin, jos asiaa pyhäkouluikäisiltä kysytään. Se on inhimillinen ja hyvin käytännönläheinen kertomus. Siinä tapahtuu ihmeellisiä asioita, mutta kuitenkin ihmiset – etenkin päähenkilö – ovat tavanomaisia ihmisiä.

Joonan ’pakomatka’. (Image by Gordon Johnson from Pixabay)

Kyseessä on varsin ihmeellinen kirja – Raamatun esimerkki saarnamatkan kertomuksesta. Vastaavanlaisia saarnamatkojen kuvauksia kuulee juhlapuheissa ja esimerkkeinä saarnoissa. Joskus sananjulistajilla on taipumus hiukan värittää kertomuksiaan vuosien varrella saarnamatkoilla tapahtuneista asioista. Kun aika kultaa muistot, siinä voi ihan tarkoituksetta kymmenet muuttua sadoiksi ja jotkut yksityiskohdat jäädä vähemmälle huomiolle toisten taas korostuessa liian kanssa.

Mutta onhan se niinkin, ettei hyvä tarinankertoja kerro samaa kertomusta sanasta sanaan toisintona, vaan antaa tarinan elää tilanteen, kohdeyleisön ja tarkoituksen mukaan. Tämä …

Lisää...

Vaikeat ihmiset

Kirjassaan ”Jumala syytettyjen penkillä” C. S. Lewis kuvailee ihmisiä, joiden kanssa meillä saattaa olla vaikeuksia tulla toimeen.

Montakohan ’vaikeaa’ ihmistä mahtuu tähän joukkoon? (Image by Sidcley from Pixabay)

On realismia todeta, että meille jokaiselle riittää haasteellisia ihmissuhteita. Osa haasteista nousee erilaisuudesta, osa väärinkäsityksistä, osa omista kuvitelmistamme. Nousevat haasteet mistä tahansa, ne näyttäytyvät meille todellisina.

Eipä tarvitse elää kovinkaan pitkään huomatakseen, että tämän ongelman ratkaisu ei piile siinä, että vaikeat ihmiset pitäisi ’taikoa’ pois tai kuntoon. Tätä taustaa vasten Paavalin ohje kirjeessään Efeson seurakunnalle kääntää ’sielun kirurgin’ parantavan veitsen oikeaan suuntaan.

”Minä, joka olen Herran vuoksi vankina, kehotan teitä siis elämään saamanne kutsun arvoisesti, aina nöyrinä, lempeinä ja kärsivällisinä. Auttakoon rakkaus teitä tulemaan toimeen keskenänne. Pyrkikää rauhan sitein …

Lisää...

Käsittämätön kärsivällisyys

Aloitetaan alusta ja palataan aikaan, kun ihminen luotiin.

Nämä kuutiot edustavat minulle kärsivällisyyden hyvettä :-) (Kuva Hans Pixabaystä)

Jumala sanoi: ’Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu.’ Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.(1. Moos. 1:26-27)

Teksti korostaa ihmisen luodun ’Jumalan kuvaksi’ eli Jumalan kaltaisuuteen. Kaltaisuus ja kuvana oleminen ilmaisevat tekstissä keskenään samaa asiaa.

Kaltaisuus ei tarkoita, että se ’jokin kaltainen’ olisi samaa olemusta vertailukohteen kanssa tai edes kopio alkuperäisestä. Kaltaisuus tarkoittaa, että ’kaltaisella’ on vertailukohteen kanssa paljon samaa: arvoja, ominaisuuksia tai kykyjä. Samalla se ilmaisee epäsuorasti eron alkuperäisen ja …

Lisää...

Olkaa kärsivälliset

Kolmannen adventin teksteistä Jaakobin kirjeen näkökulma Herran tulemisen odottamiseen puhuu kärsivällisyydestä. Teksti sopii varsin hyvin meillä tämän ajan kärsimättömille ihmisille. Käydään sisään tekstiin kirjailija Leo Tolstoin johdattamana.

Kolmannen adventin kynttilä kärsivällisyydestä. (Kuva Myriams-Fotos Pixabaystä)

Leo Tolstoi (1828-1910) on yksi venäläisen kirjallisuuden tunnetuimmista vaikuttajista. Kuka nyt ei tuntisi nimeltä hänen suurteoksiaan, kuten Anna Karenina sekä Sota ja rauha. Etenkin jälkimmäinen historiallinen puolitoista tuhat sivuinen suurteos satoine henkilöhahmoineen kuuluu ehdottomasti maailmankirjallisuuden eliittiin.

Vaikka monen mielestä pelkästään jo tekona Sota ja rauha -teoksen lukeminen sopii esimerkiksi teemaan kärsivällisyydestä, valitsin esimerkin toisaalta Tolstoin tuotannosta. Tolstoi puki ajatuksiaan myös lyhyempään muotoon eli aforismeiksi. Kärsivällisyyden hyveestä hän kirjoittaa näin:

Kaikkein voimakkaimmat soturit ovat kärsivällisyys ja aika.

Kärsivällisyys ja aika kulkevat käsi kädessä. Ilman …

Lisää...

Anteeksiantava ja laupias

Erilaisten saarnamatkojen kuvauksia kuulee juhlapuheissa ja esimerkkeinä saarnoissa. Joskus sananjulistajilla on taipumus hiukan värittää kertomuksiaan vuosien varrella saarnamatkoilla tapahtuneista asioista. Kun aika kultaa muistot, siinä voi ihan tarkoituksetta kymmenet muuttua sadoiksi ja jotkut yksityiskohdat jäädä vähemmälle huomiolle toisten taas korostuessa liian kanssa.

Mutta onhan se niinkin, ettei hyvä tarinankertoja kerro samaa kertomusta sanasta sanaan toisintona, vaan antaa tarinan elää tilanteen ja tarkoituksen mukaan. Kertomusta väritetään tietenkin totuuden puitteissa, mutta hieman eri tavoin kerrottuna sama kertomus on edelleen viihdyttävä myös niille, jotka kuulevat sen kenties jo toista tai kolmatta kertaa.

Väitän, että kertomus profeetta Joonasta lienee tunnetuin ja ehkä mielenkiintoisin kuvaus saarnamatkasta – ainakin, jos asiaa pyhäkouluikäisiltä tiedustellaan. Se on kerrottu varsin lennokkaasti, mutta silti sen todenperäisyyttä ei tarvitse epäillä.

Joona …

Lisää...

Katsokaa, tuomari seisoo ovella

Kolmannen adventin kirkkopyhän latinankielinen nimitys ”adventus spiritualis et sanctificationis” avaa näkymän Kristuksen ”hengelliseen tulemiseen”, vaikka evankeliumitekstin raamatullinen keskushenkilö on vanhan liiton viimeinen profeetta Johannes Kastaja. Toisaalta Johannes sopii ”hengellisen tulemisen” teemaan, koska hänen julistustyönsä parannussaarnansa viitoitti tien kansalle Jeesuksen ”hengelliseen tulemiseen”. Johannes Kastaja oli merkki siitä, että profeettojen ennustukset olivat täyttymässä: Vapahtaja oli pian tuleva – pelastus oli lähellä.

Roomalaiskatolisessa perinteessä – kuten myös anglikaanisessa ja metodistisessa perinteessä – kirkkopyhää nimitetään latinankielellä ”gaudete” -sunnuntaiksi. Se on kutsu uudeksi tekevään iloon – pelastuksen iloon Kristuksessa.

Gaudete” on latinankielinen kehotus ’iloitkaa’. Se on kutsu valmistautua Herramme ”hengelliseen tulemiseen”, mikä on matkamme päämäärä. Olemme kaikki matkalla kohti ’kultakaupunkia’ katsomatta siihen kohtaammeko ajan ja ikuisuuden rajan …

Lisää...