Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: kaikkivaltias

Rajallinen tarvitsee rajat

Vanhan testamentin viisauskirjallisuuteen lasketaan kuuluvaksi Jobin kirja. Se on runollinen dialogi Jobin, hänen ystäviensä ja Jumalan välillä. Kirjassa käsitellään ihmiselämää monesta perspektiivistä.

Aidattu raja (Image by Tung Lam from Pixabay)

Neljännen puheensa loppupuolella Job sivuaa ihmiselämän katoavaisuutta (Job 14). Luku on siitä merkillinen, että se kääntyy lukijan mielessä joko toivoksi tai uhkakuvaksi sen mukaan, miltä elämä hänestä tuntuu tällä hetkellä. Toisen toivo voi olla toisen onnettomuus ja päinvastoin. Jobin näkökulma varmasti yllättää monet nykyisen hyvinvoinnin keskellä elävät ja antaa perspektiiviä ymmärtää heitä, ketkä elävät omassa ajassamme kärsimyksessä.

Jumalan asettamat rajat

Job puhuu tekstissä paitsi ihmisen rajallisuudesta myös siitä, miten ’rajaton’ Jumala on kaikessa viisaudessaan nähnyt tarpeelliseksi asettaa rajalliselle luomakunnalle ja ihmiselle sen mukana rajat. Rajaton niitä ei tarvitse, …

Lisää...

Iisoppi – ai, mikä?

Alkuviikosta, kun pesin muutaman koneellisen pyykkiä edellisen työkomennuksen jäljiltä, tuli mieleen pyykkejä kuivumaan laittaessa yksi vanha paitani. Tuo paita oli minulla usein matkassa, koska se tuntui hyvältä päällä ja oli riittävän siisti monenlaisiin tapaamisiin. Nyt paita ei ollut matkassa.

Tässä yksi iisoppi-lajikkeista. (Image by Sonja Rieck from Pixabay)

Jossain vaiheessa näet kävi niin, että onnistuin ruoanlaiton yhteydessä hankkimaan siihen useita ikäviä rasvatahroja, jotka eivät sitten lähteneet pesussa – eivät edes tahranpoistoaineella.

Lopputulos hyvästä yrityksestä huolimatta oli se, että kyseinen paita on tätä nykyä nk. ’kotipaita’ eli se on varattu ”vain arkista käyttöä varten” ja täten edelleen käytössä. Käyttötarkoitus on vain muuttunut. Ja näin se on; toinen paita on arvokasta ja toinen arkista käyttöä varten (Room. 9:21)… …

Lisää...

Sattumia, sattumia,…

Kuinka tässä nyt tällä tavoin kävi?” ”Et ikinä arvaa, mitä meille eilen sattui?” ”Et usko, keneen törmäsin kaupungilla?” jne. Nämä arkipäiväiset lausahdukset kuvaavat sitä, kuinka vähän ihminen loppujen lopuksi elämän käänteitä hallitsee, vaikka hän yrittäisi pitää langat omissa käsissään.

Kohtalon ovia? Vai johdatus oikealle ovelle… (Kuva Arek Socha Pixabaystä)

Aina vain sattuu ja tapahtuu sellaista, mitä pieni ihminen ei ole osannut ennakoida. Jälkeenpäin katsottuna elämä tuntuu koostuvan lukuisista sattumista. Ei varmaan yksikään Adamin jälkeläinen ole elänyt täysin ennalta arvattavaa elämää. On elämänkatsomuksellinen kysymys miten kukin ’sattumien summaa’ nimittää; ympäristötekijöiksi, kohtaloksi vaiko johdatukseksi.

Yleensä kristillisissä piireissä on tapana puhua johdatuksesta, koska me uskomme, että Herra on luomakunnan yläpuolella ja toisaalta osana sitä johdattaa ihmisiä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Etsitkö Jumalaa, joka hallitsee?

Olen vuosien varrella kertonut monin esimerkein ja sanoin Jumalasta, joka on lähellä silloinkin, kun emme häntä vierellämme huomaa.

Kenellä valta on ja ken siitä iloitsee? (Kuva WaSZI Pixabaystä)Elia

Tämä Jumalan läheisyys ja kiinnostus elämästämme on pelkästään sekin merkittävä asia, mutta tahdon vielä täydentää tätä kuvaa tästä läheisestä Jumalasta kertomalla hänestä Jumalana, joka hallitsee.

Jumalan läheisyys ei yksistään näet ole kaikki. Otan muutaman esimerkin:

  • Voisihan olla niin, että vaikka koemme Jumalan jokapäiväisen läsnäolon elämässämme vahvasti, mutta tämä immanentti läheinen Jumala ei silti olisi lainkaan kiinnostunut voinnistamme. Jos hän siis olisi panteistinen olevaisessa asuva jumalan kaltainen persoonaton eksistenssi, mitä hänen läheisyytensä meille edes merkitsisi?

  • Edelleen Jumala voisi olla lähellä ja edellisen esimerkin vastaisesti jopa kiinnostunut ihmisestä, mutta silti hän tuntuisi etäiseltä, …

    Lisää...

Kanssasi, Herra

Tarina kertoo puutarhurista, joka oli muuttanut umpeen kasvaneen tontin kauniiksi puutarhaksi. Hän näytti ystävälleen, mitä hän oli saanut aikaan. He kiersivät tonttia ja lähes jokaisen istutuksen kohdalla puutarhuri osoitti kukkaloistoa ja sanoi: ”Katso, mitä minä tein täällä.

Puutarhan kauneutta tässäkin (Kuva Demiahl Pixabaystä)

Aikansa kuljettuaan puutarhassa hänen ystävänsä korjasi hänen sanomistaan: ”Tarkoitat toki sanoa, että ’Katso, mitä Jumala ja minä teimme täällä’. ” Puutarhuri vastasi leppoisasti hymyillen: ”Taidat olla oikeassa. Mutta sinun olisi pitänyt nähdä, missä kunnossa tämä tontti oli, kun Hän hoiti sitä yksin.

Naureskelemme puutarhurin vastaukselle, mutta jos sitä miettii vähän tarkemmin, se kertoo ihmeellisen hengellisen totuuden: me olemme Jumalan työtovereita. Tämä pätee kaikilla elämänalueilla.

Kyse ei ole siitä, etteikö …

Lisää...

Silloin, kun sitä tarvitsemme

Adventin aika saa joulun pyhät jo siintämään mielissämme. On kuin olisi noussut matkalla mäen tai vuoren päälle ja nostaa sieltä katseen horisonttiin.

Tässä, mitä tarvitsemme. (Kuva Schwester M. Jutta Pixabaystä)

Siellä horisontin matkan päässä siintää päämäärä. Näkymä on lupaus pian koittavasta levosta, mutta samalla eteen avautuvat metsä- ja peltomaisemat muistuttavat, että silti vielä on matkaa jäljellä.

Samoin arjen matka adventtiin kulkee vielä monien mutkien ja arjen askareiden läpi. Arki pitää meitä otteessaan aivan joulun koittoon asti. Elämä vaatii milloin mitäkin. Jokaiselle päivälle riittävät pienet ilot ja murheet, ehkä joitain isompiakin. Onneksi Taivaallinen Isä kuulee rukoukset arkisina matkapäivänäkin.

Tästä myös Heprealaiskirjeen kirjoittaja muistuttaa meitä. Hän sanoo, että ylipappimme Jeesus on läsnä matkallamme. Jeesus tuntee elämän kolhut ja tuntee meidän itse …

Lisää...

Niin kuin oli, on ja on aina

Olen aiemminkin siteerannut ajatelmissani stoalaisen elämänfilosofian oppi-isää Marcus Aureliusta. Hän oli filosofi ja Rooman keisari, joka vaikutti toisella vuosisadalla ajanlaskun alun jälkeen.

Gloria Patri (Kuva. Wikipedia, public domain)

Oheinen lainaus on hänen mietekokoelmastaan. Se ei ole Jumalan sanaa, mutta inhimillistä viisautta siinä kuin kaikki muukin kirjallisuus.

”Jos olet nähnyt nykyhetken, olet nähnyt kaiken, muinaisista ajoista koko ikuisuuteen. Sillä kaikki, mitä tapahtuu, liittyy toisiinsa ja on samaa.” (Marcus Aurelius, Τὰ εἰς ἑαυτόν (Meditations), 6.37)

Aureliuksen ja minun elämänfilosofiaa yhdistää ajatus nykyhetken erityisyydestä ainoana katoamattomana ajanhetkenä ja keskeisimpänä sellaisena tällä ajassa elävälle ihmiselle. Yhteneväisyys ei kuitenkaan ulotu perimmäisiin totuuksiin asti.

Stoalainen ajattelu tulkitsee, että tapahtumat, jotka tapahtuvat tänään, ovat samoja kuin ne, jotka ovat aina …

Lisää...