Vanhoina aikoina henkilön kuolema luonnonmullistuksen tai katastrofin seurauksena uskottiin olevan seuraus suuresta synnistä tai rikkomuksesta jumalaa / jumalia kohtaan.
Vastaavasti katastrofin kohdatessa kokonaista kaupunkia, kaupungin asukkaiden ajateltiin harjoittaneen yleisesti syntiä, minkä tähden kaupunki tuhoutui eräänlaisena kollektiivisena rangaistuksena. Rangaistukset tuntuivat lähes järjestäen kohtaavan aina jotain muita kuin tulkitsijan omaa kansaa tai sosiaalista lähipiiriä. Pandemian kaltaisia globaaleja ongelmia ei tunnettu meidän aikamme laajuudella, mutta tulkintakaava olisi todennäköisesti ollut sama.
Nykyään näin suoraviivaista syyn ja seurauksen lain soveltamista harvoin tapaa, mutta toki suurten onnettomuuksien ja luonnonmullistusten yhteydessä aina löytyy heitä, ketkä poikkeuksetta tulkitsevat syyksi Jumalan tuomion. Ehkä nykyään yleisempää on etsiä syyllisiä ihmisten joukosta.
Nykyään poikkeukselliset tapahtumat tai luonnonilmiöt rinnastetaan ajan merkkeihin, …
Lisää...