Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Jumala

Kapinassakin Jumala on kärsivällinen

Kertomus profeetta Joonasta on yksi tunnetuimmista ja mielenkiintoisimmista saarnamatkoista – ainakin, jos asiaa pyhäkouluikäisiltä kysytään. Se on inhimillinen ja hyvin käytännönläheinen kertomus. Siinä tapahtuu ihmeellisiä asioita, mutta kuitenkin ihmiset – etenkin päähenkilö – ovat tavanomaisia ihmisiä.

Joonan ’pakomatka’. (Image by Gordon Johnson from Pixabay)

Kyseessä on varsin ihmeellinen kirja – Raamatun esimerkki saarnamatkan kertomuksesta. Vastaavanlaisia saarnamatkojen kuvauksia kuulee juhlapuheissa ja esimerkkeinä saarnoissa. Joskus sananjulistajilla on taipumus hiukan värittää kertomuksiaan vuosien varrella saarnamatkoilla tapahtuneista asioista. Kun aika kultaa muistot, siinä voi ihan tarkoituksetta kymmenet muuttua sadoiksi ja jotkut yksityiskohdat jäädä vähemmälle huomiolle toisten taas korostuessa liian kanssa.

Mutta onhan se niinkin, ettei hyvä tarinankertoja kerro samaa kertomusta sanasta sanaan toisintona, vaan antaa tarinan elää tilanteen, kohdeyleisön ja tarkoituksen mukaan. Tämä …

Lisää...

Tietämätön mutta utelias

Tänään puhun tietämättömyydestä. Voitkin nyt maistella hetken sitä, mitä ajatuksia ja tunteita sana tietämättömyys sinussa herättää.

Mitä jos en vain tiedä? (Image by Tumisu from Pixabay)

Luen tähän johdannoksi Daavidin psalmista muutaman jakeen otteen. Se ei ole tekstini, mutta palatkaamme siihen myöhemmin. Maistellaan nyt tuota tietämättömyyttä ja tätä psalmia hetki.

”Katsokaa, nähkää omin silmin! Maistakaa, katsokaa Herran hyvyyttä! Onnellinen se, joka turvaa häneen. Pelätkää Herraa, te hänen pyhänsä! Mitään ei puutu niiltä, jotka häntä pelkäävät. Nuoret leijonatkin uupuvat ja näkevät nälkää, mutta sillä, joka turvaa Herraan, on kaikkea kyllin.” (Ps. 34:9-11)

Ja nyt lähdetään matkaan kohti tuntematonta tietämättömyyttä.

Metodistiperinteessä on ollut tapana kysyä seurakuntaan jäseneksi siunattavalta viisi historiallista kysymystä. Vastaukset kysymyksiin ovat meitä ihmisiä …

Lisää...

Pieni ja peloissaan

Minulla on ollut tapana auttaa luomakunnan pieniä olentoja, kun ne joutuvat pulaan meidän ihmisten rakennelmien keskellä. Olen nostanut perhosen toukkia ja etanoita sivuun asfaltilta, vienyt perhosia ulos kodistamme, irrotinpa punkin jalastani ja päästin senkin vapauteen.

Kala lasin takana lähellä mutta kaukana… (Image by geraldrose from Pixabay)

Mutta ennen kuin alat kunnioittaa minua rauhantekijänä, niin tunnustan kyllä, että inhimilliset rajani ovat varsin ahtaat. Pari vuotta sitten maalaisseurakuntaan siirtyneenä pappina suhteeni esimerkiksi kärpäsiin on raaistunut, koska he tunkevat joukolla reviirilleni eivätkä kunnioita sääntöjäni. Tosin annan nykyään niillekin mahdollisuuden. Hämähäkkien kanssa olen liittoutunut, koska olemme samalla puolella kärpäsiin nähden. Ylilyöntejä tulee toki myös hyttysiä kohtaan – etenkin loppukesän vaelluksilla, kun niiden paljous tuottaa tilanteita, joissa rajani ylittyy ja minustakin kehkeytyy julma peto. …

Lisää...

Ystäviä

Ystävänpäivä on kansainvälinen juhlapäivä, jota vietetään 14. helmikuuta. Tänäkin vuonna ystävänpäivä yllätti minut kuin varkain, joten ystävien muistaminen jäi taas kerran…

Valentiinin vaaleanpunaista rakkautta… (Kuva Jill Wellington Pixabaystä)

No, onneksi ystävät ovat ystäviä ja he tuntevat minut. He osaavat odottaa minun sivuuttavan juhlan, koska en tyypillisesti lähettele kortteja ja kuponkia muutenkaan juhla-aikaan.

Kuin jatkoksi unohdukselleni, kirjoitan aiheesta vasta nyt useampi päivä ystävänpäivän jälkeen. No, syynä ei ole unohdus, vaan ihan alkuviikon aikataulujen muuttuminen ensin raideliikenteen lakon ja sen jälkeen VR:n peruttua seuraavankin päivän junat. Mutta se siitä. Palataan siis hetki ajassa taaksepäin ja lähdetään liikkeelle ystävänpäivästä.

Ystävänpäiväperinne

Suomessa ystävänpäiväjuhla on melko nuori eikä sen viettoon liity juuri vakiintuneita tapoja. Juhla hakee yhä muotoaan, vaikka se on ollut kalenterissa virallisena …

Lisää...

Lain merkityksestä

Laki ja usko ovat kumpikin sangen selkeiltä käsitteitä toisistaan erillään, mutta kun nämä kaksi termiä tuodaan ’saman pöydän’ ääreen, muuttuu tulkinta monta kertaa vaikeammaksi.

Laki on mittari ja ohjenuora – ei ratkaisu eikä apu. (Kuva Felix Wolf Pixabaystä)

Toisaalla on kiusaus ajatella, että laki kuuluu vanhaan liittoon ja usko taas uuteen liittoon. Mutta eikö juuri Jeesus sanonut:

Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut.” (Matt. 5:17)

Mikä sitten on lain asema uudessa liitossa? – En osaa sitä tyhjentävästi selittää, mutta uskon, että yllä lainatut Galatalaiskirjeen …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Tulevaisuus takana

Luin taannoin artikkelin, jossa viitattiin Chilen Andien korkeilla laaksoilla asuvaan amerikkalaisintiaanien yhteisöön nimeltä Aymara.

Mitä sinulle tulee ensimmäiseksi mieleen sanasta aika? (Kuva Markus Kammermann Pixabaystä)

Artikkelissa puhuttiin ihmisen tavasta käsittää aikaa ja siitä, miten se puolestaan vaikuttaa ihmisen tapaan toimia arjessa.

Esimerkkinä käytettiin mainitsemaani yhteisöä. Heidän aikakäsityksensä on käänteinen meille tuttuun länsimaiseen aikakäsitykseen nähden. He mallintavat ajan samaan tapaan kuin mekin jatkumoksi menneen ja tulevan välillä, mutta katsovat sitä eri suunnasta.

Aikakäsityksistä

Aikakäsitys on kulttuurisidonnainen tekijä. Monesti emme sitä tule edes ajatelleeksi, koska käsitämme ajan yhdellä tavalla ja kuvittelemme sen olevan sama kaikille. Kulttuurien ja yhteiskuntien välillä on monenlaisia aikakäsityksiä, ja ne vaikuttavat siihen, miten ihmiset hahmottavat aikaa, kuluttavat sitä, suunnittelevat tulevaisuutta tai katsovat menneisyyttä.

Tämä tuottaa ongelmia jopa …

Lisää...

Minä, sinä, hän, me, te, he

Olen viime aikoina puhunut paljon Jumalan kohtaamisesta ja ”jumalan kuvista” ja hänen kohtaamisestaan kasvoista kasvoihin. Tänään jatkan taas samaa teemaa, mutta pienen askeleen eteenpäin ja vähän eri näkökulmasta.

Kirjoitan, kirjoitan, … (Image by StartupStockPhotos from Pixabay)

Onhan niin, että eri ihmisille yksi esimerkki avaa toista ja toinen toista. Kuuntelepa tätä, kun siteeraan pienen kappaleen Ilmestyskirjaa.

”Minä seison ovella ja kolkutan. Jos joku kuulee minun ääneni ja avaa oven, minä tulen hänen luokseen, ja me aterioimme yhdessä, minä ja hän.” (Ilm. 3:20)

Nyt me avaamme tuon oven Herralle Jeesukselle ja hän astuu sisään sydämen majaan. Ehkä ovella vielä katselemme häntä kuin kysyen, että kuka sinä oikein olet ja millä asialla tulit minua tapaamaan?

Päästämme hänet sisään ja käymme …

Lisää...