Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: juhla

Hän pitää valituistaan huolen

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhien, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Se on yhdistelmä kahdesta vanhan kirkon juhlasta: kaikkien pyhien päivästä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä.

Sulaa kultaa… (Image by LensPulse from Pixabay)

Suomalaisessa perinteessä pyhäinpäivä on ensisijaisesti menneiden pyhien muistopäivä, vaikka päivä on omistettu kaikille pyhille, myös ajassa eläville.

Minulle on tullut tavaksi muistuttaa pyhäinpäivänä, että puhuttelusana ’pyhä’ ei siis viittaa vain kuolleisiin. Jos taas puhutaan pyhimyksistä, niin silloin me puhumme aina henkilöistä, jotka ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Miksikö? Ehkä me pyhimyksen kohdalla ajattelemme, että hänessä laatusana pyhä ei enää horju eikä himmene. Hän on saavuttanut kertakaikkisen pyhyyden.

Pyhimykseksi hänet puolestaan tekee se, että hänen ajallinen vaelluksensa on jättänyt pyhyyden jäljen myös tänne aikaan, vaikka hän tällä hetkellä on …

Lisää...

Hiljainen tanssi pimeässä

Aloitetaan pienellä johdannolla tähän tekstiin, jonka valmistin pitkäperjantain aamupalvelukseen. Se kuitenkin sopii luettavaksi hyvin vielä tänäänkin, koska ylösnousemuksen todellisuus on jokapäiväinen kokemus.

Kirjoitukset (Jes 53) kertoivat ennalta Herramme kärsimyksen. (Image by congerdesign from Pixabay)

Hyvän aikaa sitten eräs englantilainen lääkäri suoritti kokeen tutkiakseen eristyksen vaikutuksia ihmisiin. Hän rakensi vajaan 8 m2 kokoisen äänieristetyn huoneen, joka lisäksi ripustettiin köysillä roikkumaan niin, että huone ikään kuin kellui tyhjän päällä.

Osallistujat käyttivät pehmustettuja turkiskäsineitä ja oikein paksuja villasukkia kosketuksen tuntemusten poistamiseksi. Vieläpä laitettiin läpikuultavat suojalasit, jotka rajoittivat heidän näkökykyään. Jo reilun tunnin eristyksen jälkeen useiden oli mahdotonta keskittyä. Sitä seurasi ahdistus ja paniikki. Monelle viisi tuntia tuossa huoneessa oli liikaa.

Ensimmäinen osa

Tämä koe tuo esiin Jeesuksen pitkäperjantain kärsimyksen näkymättömän puolen. …

Lisää...

Mies, joka valmisti illallisen

Pääsiäinen on suuri seurakunnallinen juhla. Näin voisin aloittaa kristologisen puheen, saarnan tai vaikka kokonaisen kirjan, jossa käsitellään pääsiäisen merkitystä Kristuksen seuraajille.

Kukahan kattauksen on tehnyt… (Image by Dorothée QUENNESSON from Pixabay)

Tällainen aloitus toki tuntuisi melko lattealta itsestäänselvyydeltä ainakin näin vuosikymmenet hengistä työtä tehneen toteamuksena. Tällä kertaa en kuitenkaan viittaa suuruudella pääsiäisen merkittävyyteen enkä keskeisyyteen evankeliumeissa. Niitäkin tekstejä olen kirjoittanut ja suuri ja mahtava internet muistaa ne kyllä, joten löydät nekin sieltä kyllä.

Pääsiäinen on suuri juhla jo pituudeltaan. Vaikka et aloittaisi sen viettoa vielä laskiaisesta paastonaikaan hiljentymisellä, niin jo palmusunnuntaista toiseen pääsiäispäiväänkin tulee jo viikon juhla-aika. Vaikka aloittaisit pääsiäisen vasta kiirastorstaina, tulee siitäkin jo viiden päivän mittainen juhla-aika.

Pääsiäinen on siis suuri merkitykseltään ja pituudeltaan. Edellisistä suuruuksista johtuen …

Lisää...

Elävän veden virrat

Tänään on kulunut viisikymmentä päivää pääsiäisviikon lauantaista. On helluntai, joka seuraa tuon 50 päivää pääsiäisviikon sapatin jälkeen. Siitä tulee juhlan kreikankielinen nimi ”Πεντηκοστή (Pentikostí)” eli ’viideskymmenes’. Heprean kielinen nimi ”shavuot” eli ’viikot’, viittaa sekin juhlan ajankohtaan. Juutalainen juhlaperinne puhuu ’viikkojuhlasta’; se on viikkojen viikko eli 7 x 7 päivää, minkä jälkeen viikon ensimmäisenä on juhla.

Siunattua helluntain juhlaa!

Suomenkielinen nimi ’helluntai’ et tavoita alkuperäistä ajatusta viikoista. Helluntai on yksinkertaisesti suomalainen väännös ruotsinkielen sanoista ”helig dag”, pyhä päivä.

Pääsiäinen ja helluntai ovat kummatkin sekä juutalaisia että kristillisiä juhlia. Juutalaisuudessa pääsiäistä vietetään Egyptistä lähdön ja liiton juhlana, kun taas helluntai onsadonkorjuun, uuden sadon ja ensihedelmän juhla (5. Moos. 16:9-12).

Kristillisessä kontekstissa Jeesus antoi kummallekin juhlalle …

Lisää...

Näin ei ollut juhlittu…

Tekstissäni yhdistyy syksyn saarnoistani tuttu seurakuntateema, adventin ajan juhla ja rukous. Adventtiaikaan tekstin liittää puhe juhla-ajasta ja iloitsemisesta. Adventtiin liittyy myös se, että joulunodotukseen sisältyy paljon sellaista, millä ei ole mitään tekemistä Jumalan kasvojen etsimisen kanssa.

Teksti liittyy myös syksyn seurakuntateemaan, koska se puhuu voimakkaasti siitä, mitä tapahtuu, kun seurakunta antautuu Jumalan vietäväksi ja ihmiset omistavat sydämensä Herralle. Ja vieläpä tämä teksti liittyy rukoukseen, koska siinä on lupaus Jumalan läsnäolosta rukouksessa ja todistus rukouksen ihmeellisestä voimasta.

On aika puhua siitä, mitä Jumala tekee, kun hän saa käyttää ihmisiä. On aika puhua siitä, mitä tapahtuu, kun Jumalan huone pyhitetään siihen käyttöön, mihin se on tarkoitettu. Entä mitä tapahtuu, kun Isä Jumala, Herra Jeesus Kristus ja Pyhä Henki saavat ottaa sen paikan seurakunnan keskellä, mikä heille …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |