Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Jesaja

Hän pitää valituistaan huolen

Pyhäinpäivä on kristillinen pyhien, marttyyrien ja vainajien muistopäivä. Se on yhdistelmä kahdesta vanhan kirkon juhlasta: kaikkien pyhien päivästä ja kaikkien uskovien vainajien muistopäivästä.

Sulaa kultaa… (Image by LensPulse from Pixabay)

Suomalaisessa perinteessä pyhäinpäivä on ensisijaisesti menneiden pyhien muistopäivä, vaikka päivä on omistettu kaikille pyhille, myös ajassa eläville.

Minulle on tullut tavaksi muistuttaa pyhäinpäivänä, että puhuttelusana ’pyhä’ ei siis viittaa vain kuolleisiin. Jos taas puhutaan pyhimyksistä, niin silloin me puhumme aina henkilöistä, jotka ovat jo siirtyneet ajasta ikuisuuteen. Miksikö? Ehkä me pyhimyksen kohdalla ajattelemme, että hänessä laatusana pyhä ei enää horju eikä himmene. Hän on saavuttanut kertakaikkisen pyhyyden.

Pyhimykseksi hänet puolestaan tekee se, että hänen ajallinen vaelluksensa on jättänyt pyhyyden jäljen myös tänne aikaan, vaikka hän tällä hetkellä on …

Lisää...

Täydellinen elämän perusta

Elämän perustaa voi ajatella monesta näkökulmasta. Kuluvan päivän elämälle sen perusta voidaan ajatella lasketun pitkälti jo menneinä päivinä; valinnat – omat ja toisten – luovat pohjan sille, keitä tai missä olemme tänään.

Perusta ja kulmakivi. Sen varassa tämäkin pylväikkö seisoo tai kaatuu. (Image by aleceratti from Pixabay)

Perusta voi tarkoittaa myös niitä arvoja, joiden mukaan paahdamme menemään eteenpäin; arvopohja antaa ihmiselle perustan tehdä päätöksiä ja myös arvioida onnistumistaan – eli eräänlainen perusta on sekin.

Varsinaiset elämän perustat, eli elämää kannattelevat tukirakenteet, löytyvät kuitenkin sieltä, mihin matkallamme turvaamme. Käytän tässä monikkomuotoa siksi, että nykypäivän ihminen luottaa elämän useiden eri perustojen varaan. Hän luottaa toisaalla elämänsä yhden perustan varaan, mutta toisaalla toisen – ehkäpä hän on rakentanut kokonaisen tukiverkoston siltä varalta, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Järjestä asiasi…

Jesajan kirjan 38. luvun kertomus kuningas Hiskian tervehtymisestä on useammalle tavalla tai toisella tuttu. Kertomus alkaa pysäyttävästi:

Jotain siivottavaa… järjestä asiasi :-) (Image by Nanne Tiggelman from Pixabay)

”Noihin aikoihin Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Silloin profeetta Jesaja, Amosin poika, tuli hänen luokseen ja sanoi: ”Näin sanoo Herra: ’Järjestä asiasi, sillä sinä et parane vaan kuolet!’”” (Jes. 38:1)

Tämä tekstin alkuosa menee meiltä monesti ohi, kun luemme kertomusta. Kiirehdimme eteenpäin tekstiä kohtaan, jossa profeetta saa uuden sanoman Hiskian parantumisesta ja lukuisista ’lisävuosista’, joita Herra kuninkaalle armossaan antoi.

Mitäpä, jos tällä kertaa pysähdymmekin tekstissä jo ensimmäiseen jakeeseen ja jäämme miettimään niitä omakohtaisena profetiana. Onhan näet niin, että tuon saman hetken mekin kohtaamme ennemmin tai myöhemmin. Ei edes …

Lisää...

Ilosanoma köyhille

Seuraava Jesajan kirjan teksti kuulostaa mitä todennäköisemmin sangen tutulta, vaikka olisitkin pitäytynyt hartaushetkissäsi tiukasti Uuden testamentin puolella. Saman tekstin tapaat myös Uuden testamentin puolelta Luukkaan evankeliumista (Luuk. 4:18-19).

Moni näkee tässä köyhän, mutta hengellisesti köyhä voi olla kuka vain katsomatta aineelliseen. (Kuva Aamir Mohd Khan, Pixabay)

”Herran, Herran Henki on minun päälläni, sillä hän on voidellut minut julistamaan ilosanomaa nöyrille {KR92: köyhille}, lähettänyt minut sitomaan särjettyjä sydämiä, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kirvoitusta, julistamaan Herran otollista vuotta ja meidän Jumalamme kostonpäivää {NIV: and the day of vengeance of our God}, lohduttamaan kaikkia murheellisia, panemaan Siionin murheellisten päähän-antamaan heille-juhlapäähineen tuhkan sijaan, iloöljyä murheen sijaan, ylistyksen vaipan masentuneen hengen sijaan; ja heidän nimensä on oleva ”vanhurskauden tammet”, ”Herran …

Lisää...

Tapahtui Nasaretin synagogassa

Olen tavannut sanoa, että lukijaa kiinnostaa tekstissä usein se, mitä siinä ei sanota. Ne kohdat, jotka jäävät ymmärrykseltä peittoon kaihertavat mieltä jopa niin, että lukija käyttää useita iltoja tutkien lähteitä saadakseen selvyyden siihen, mitä teksti syystä tai toisesta jättää sanomatta.

Toora synagogassa. (Kuva nellyaltenburger, Pixabay)

Joskus taustatyö jopa palkitaan, kun sitä oppii näkemään tekstin merkityksen alkuperäistä tilannetta ja sen sanelemia reunaehtoja vasten. Paikkaamme taustatietoja ja oppimme näkemään myös asiat, joita kirjoittajan ei alkuperäisille lukijoille tarvinnut mainita, koska ne olivat heille itsestään selvyyksiä.

Tämänkertainen kolmannen adventin teksti on luonteeltaan juuri tällainen; sillä, mitä siinä jätetään sanomatta on vahva sanoma meille. Teksti toki avautuu aivan sellaisenaan, mutta jos lukija näkee hitusen vaivaa, hän löytää tekstiin merkityksen, minkä Jeesus ’kätki’ …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , |

Arjen pyhää

Erityisesti luonnonkansojen keskuudessa ja yleisesti muualla kuin länsimaissasanalla ’pyhä’ on edelleen

Jesajaa kohtaa Jumalan ja serafit. Kuvitus kirjasta Petites Heures de Jean de Berry.

merkitys arkipäivän sanana. Länsimaissa tuon merkityksen olemme pitkälti kadottaneet, minkä vuoksi sana kuuluu lähinnä uskonnolliseen kieleen ja nimistöön. Ei pyhästä kuule puhuttavan muutoin kuin paikannimiä navigaattoriin tavattaessa.

Eipä meille ole juuri mitään pyhää arjessa ellei ’arkipyhiä’ lasketa. Oli se aika joskus vielä Suomessakin, kun arkikielessä puhuttiin pyhistä miehistä, kuten shamaaneista, papeista, tai munkeista. Pyhä ei ollut vain etuliite, vaan se kuvasi sitä, että nämä henkilöt oli erotettu jumalalle. Toki on ollut paljon muutakin pyhää kuin papit ja hengelliseen omistautuneet henkilöt. Pyhää on kaikki, minkä uskotaan liittyvän jumalaan tai hänen palvomiseensa. Samoin pyhää on kaikki se, …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , , , |

Pelastettujen kiitosvirsi

Kirkkovuosi lähenee loppuaan. Vietämme kirkkovuoden viimeistä edellistä kirkkopyhää. Evankelisluterilaisessa kirkossa sunnuntaita kutsutaan ”Valvomisen sunnuntaiksi”. Sen sanoma korostaa hengellistä valvomista ja Kristuksen paluun odotusta. Pyhä muistuttaa kirkkokansaa siitä, että väsymisen ja välinpitämättömyyden vaara on todellinen jokaiselle Kristuksen seuraajalle.

Kuva lehtimajanjuhlan vietosta temppelialueella.

Valvomisesta ja kilvoittelusta

Valvomisen yhteydessä kristityn matkantekoa kuvataan myös vanhan suomenkielen sanalla ”kilvoitus”, mikä on alkujaan apostoli Paavalin kirjeistä tullut urheilutermi. Se vertaa kristityn elämää kilpailemiseen, kuten kilparadalla juoksemiseen (1. Kor. 9:24-27). Kristitty pyrkii valvomaan uskossa raittiina yhtä määrätietoisesti kuin kilpailuun valmentautuva urheilija harjoittelee saadakseen voittajan seppeleen.

Kilvoitus ei ole tekemistä vaan määrätietoisuutta valvoa, jotta väsymys ja välinpitämättömyys eivät johda matkanteon keskeytymiseen. Ihminen näet kotiutuu helposti tähän maailmaan ja unohtaa, …

Lisää...