Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: Heprealaiskirje

Uhreja – puolestani ja kiitoksella

Tämän sunnuntain teksti on päivän epistolateksti kirjeestä heprealaisille, sen 10. luvusta (Hepr. 10:11-14, 19-25). Tekstissä puhutaan uhreista, joten avaan tässä uhrikäsitettä niin, että pääsemme sisään aiheeseen, joka koskettaa uskomme ydintä.

Sodan uhrit. Antoivat ainoansa maansa puolesta. (Kuva Pixabay)

Luen tekstin alkuosan johdannoksi, kun taas loppuosa sopii taas saatesanoiksi tälle saarnalle.

Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa. Jokainen pappi seisoo joka päivä toimittamassa jumalanpalvelusta ja uhraa kerran toisensa jälkeen samat uhrit, jotka eivät milloinkaan voi poistaa syntejä. Kristus sitä vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi {KR38: ainiaaksi istuutunut} istuimelleen Jumalan oikealle puolelle.” (Hepr. 10:10-12)

Tekstiä edeltänyt yhdeksäs luku sekä kymmenennen alku käsittelivät nekin kokonaisuudessaan Vanhan testamentin …

Lisää...

Kristuksen opin alkeet

Uskonpuhdistuksen jälkeisessä Saksassa tuli ongelmaksi piispantarkastuksen suorittaminen, koska katoliset piispat olivat paenneet uskonpuhdistuksen tieltä. Täten Luther otti tehtävän itselleen ja järkyttyi huomattuaan ihmisten tietämättömyyden kristinopista.

Luther. (Image by falco from Pixabay)

Vuosisadat oli messuttu vain latinaksi ja täten monen kohdalla oli laiminlyöty kristillinen kasvatus, joten enää harva tiesi kristinuskosta mitään. Tilanteen korjaamiseksi Luther laati kaksi katekismusta: Ison- ja Vähän katekismuksen, joista jälkimmäistä alettiin opiskella niin seurakunnissa kuin kodeissakin.

Seurakuntien synkkää tilannetta ei auttanut lainkaan se, että tietämättömyys ja maallistuminen vaivasi myös silloista papistoa. Tästä Luther kirjoittaa Ison katekismuksen esipuheessa:

”Vähäisiä eivät ole ne syyt, joiden vuoksi voimaperäisesti opetamme katekismusta ja pyydämme hartaasti muita tekemään samoin. On nimittäin valittaen todettava, että monet saarnaajat ja papit ovat virkaansa ja tätä oppia …

Lisää...

Tulkaa pyhyyteen

Vuonna 1660 puritaanisaarnaaja Richard Alleine kirjoitti kirjan ”Jumalisuuden puolustuspuhe” (’Vindiciae Pietatis’). Kirja oli luonteeltaan syvän hengellinen. Se kutsui sitoutumaan kokosydämisesti Jumalalle.

Richard Alleine, Vindiciae Pietatis kirjoittaja.

Vajaan sata vuotta kirjan ilmestymisen jälkeen se löysi tiensä John Wesleyn käsiin. Maanantaina 11. elokuuta 1755 John Wesley sovelsi jumalanpalveluksessa tuon Alleinen kirjan oppeja. Esimerkiksi myöhemmin liittorukouksena (’covenant prayer) tunnetun rukouksen Wesley poimi Alleinen kirjasta. Tämä maanantainen jumalanpalvelus on muuten se, mitä Wesley piti ensimmäisenä liiton uudistamisen -jumalanpalveluksena. Se oli alku monisatavuotiselle liiton uudistamisen perinteelle, jota kirkkomme yhä vaalii.

Liittorukous ja liiton uudistamisen juhla jäi siis elämään metodistien perinteessä, koska Wesley havaitsi liiton uudistamisen -juhlan uskonelämää rikastuttavaksi. Hän kirjoitti siitä päiväkirjoissaan useaan otteeseen. Esimerkiksi tammikuussa 1775, eli noin 20 vuotta …

Lisää...