Katson elämääni taaksepäin. Kaikenlaista mahtuu viimeisiin vuosiin ja vuosikymmeniin. Paljon on sellaista, mikä on mennyt oikein, vaan riittää niitäkin käänteitä, joihin sielun yössä takerrun, milloin katuen ja milloin pyydellen anteeksi itseltäni tai muilta. Se on elämää.
Hengityskone 1950-luvulta: iron-lung (rautakeuhko). Miten se liittyy tekstiin? Lue eteenpäin :-)
Yhtä kaikki, kun jatkan matkaa taaksepäin vielä toisen tovin, tulen hetkeen, jossa ikuisuus ja aika kerran kohtasivat. Se on hetki, kun Jumala löysi minut; minut, joka olin hukassa elämäni kanssa.
Siinä hetkessä mutkikas muuttui yksinkertaiseksi. Huolet eivät poistuneet, olosuhteet eivät muuttuneet, mutta perspektiivi kääntyi. Nyt elämässäni oli yksi asia yli muiden; sain löytää jotain niin arvokasta, että sen rinnalla muut asiat kutistuivat miniatyyrin kokoon. Ehkä hetken kuvittelin löytäneeni tien Jumalan luo, mutta kyllä …
Lisää...