Tänään puhun sellaisesta eteenpäin vievästä voimasta, joka vakuuttaa ihmisen hänelle itselleen tuntemattomasta ja saavuttamattomasta päämäärästä. Hän ei osaa sanoa, mikä häntä oikeastaan vie eteenpäin ja mikä saa hänet ponnistelemaan, mutta se ’jokin’ kutsuu ja vetää puoleensa magneetin tavoin antamatta rauhaa.

Matkan vaikeina hetkinä yrität unohtaa sen ’jonkin’ ja vakuuttaa itsellesi, ettei se ole kaiken uhrauksen ja ponnistelun arvoista. Tahdot ehkä elää ’tavallisen ihmisen helppoa elämää’ – mitä ikinä se tarkoittaakaan. Henkilökohtaisesti ajattelen, että houkutus ’tavallisesta helposta elämästä’ on yksi suuri valhe. Olen ’nauttinut’ sellaisesta aikanaan, mutta halu tuolloin luopua siitä, riittää todisteeksi itselleni tänään siitä, että ’tuntemattomalle päämäärälle’ elävän ’typeryksen’ tie on silti parempi vaihtoehto – kaikesta huolimatta.

Tänäänkin kuljen tuolla viitoittamattomalla tiellä; näen matkan verran eteenpäin. Maastot ja maisemat eivät vakuuta eikä vielä …

Lisää...→