Olen pohtinut otsikon ajatusta kysymysmuodossa melko paljon: ”Onko oikeasti OK, jos en vain ole OK?”. Kysyn kysymyksen osin itseltäni ja osin läheisiltäni, joiksi luokittelen kaikki ihmiset, jotka ovat kuunteluetäisyydellä minusta. Miksikö tiedustelen asiaa myös itseltäni? – Ehkä siksi, että tahdon tietää olenko valmis myöntämään ihmisten edessä, että minäkään en ole aina aivan OK.
Veturiselfie. Huomaa teennäinen hymy ja purkka hampaissa.
Ihmiset eivät aina tahdo kuulla toisen ihmisen hädästä tai siitä, että hän ei koe juuri sillä hetkellä olevansa OK. Ja jos nyt siitä huolimatta et ole OK, pitää epätoivosi olla mielellään sellaista, että kiusallisesta tilanteesta on helppo ulospääsy, vaikkapa sanoin ”aika parantaa” tai ”jätetään asia Jumalan haltuun”.
Tästä syystä en jaksa aina rehellisesti …
Lisää...