Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: evankeliumi

Evankeliumin keskiössä

Markuksen evankeliumin kahdeksannessa luvussa on evankeliumin taitekohta siinä, että sen 27. jakeessa alkaa Jeesuksen matka kohti Jerusalemia.

Samassa yhteydessä Jeesus käy opetuslasten kanssa keskustelun siitä, että mitä he ovat kuulleet ihmisten hänestä ajattelevan. Keskustelu päättyy kohtaan, missä Jeesus kysyy opetuslapsilta itseltään, että mitä he Jeesuksesta ajattelevat:

””Entä te?” kysyi Jeesus. ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Pietari vastasi hänelle: ”Sinä olet Messias”” (Mark. 8:29)

Tämä jae on Markuksen evankeliumin keskikohta monella tapaa laskettuna. Tietenkään emme voi määritellä evankeliumille tarkkaa keskikohtaa, koska sen voi mitata niin monella tavalla, Mutta vaikka tarkkaa vastausta kysymykseen ei ole, voidaan sanoa, että Markuksen evankeliumin puoliväli on noin luvun 8 kohdalla.

Evankeliumin huippukohta

Teemallisesti keskikohta sijoittuu juurikin näihin Pietarin sanoihin. Se jakaa kirjan selkeästi kahteen osaan. Evankeliumin ensimmäinen puolisko …

Lisää...

Tuo arvo ja maku esiin

Luin Paavalin kirjeestä kolosalaisille kirjeen päättävää kehottavaa osaa. Tekstistä nousi eteeni tuttu raamatunkohta, josta varmaan minäkin olen saarnannut tai ainakin opettanut.

Miltähän omena maistuu? (Image by congerdesign from Pixabay)

Tekstin – tai ainakin sen periaatteet – kuulee usein myös todistamiseen tai evankeliointiin painottuvassa keskustelussa. Se kuuluu näin:

”Suhtautukaa viisaasti ulkopuolisiin, käyttäkää sopivaa hetkeä hyväksenne. Puhukaa aina ystävällisesti, kuitenkin sananne suolalla höystäen. Teidän on tiedettävä, miten kullekin vastaatte.” (Kol. 4:5-6)

Ikävä kyllä tekstin ohjeista usein unohdetaan kohdat ”suhtautukaa viisaasti”, ”sopivaa hetkeä” ja ”ystävällisesti”. No, mitäpä niillä nyt meidän ajassamme tekeekään, kun jokainen huutaa vain omaa asiaansa kaiken aikaa provosoiden toisia.

Usein tekstistä toki muistetaan ”sopivaa hetkeä”, mutta …

Lisää...

Jolla on, sille annetaan…

Jeesuksen sanat ”Jokaiselle, jolla on, annetaan, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin, mitä hänellä on” ovat varmasti tutut jokaiselle lukijalle. Jos parhaiten muistetuista Raamatun sitaateista pidettäisiin kirjaa, kuuluisi oheinen sitaatti varmasti kymmenen parhaiten muistetun tekstin joukkoon.

Jolla on,… (Kuva peerpubben Pixabaystä)

Teksti kuluu varmasti myös niiden tekstien joukkoon, jotka ovat perinteisesti hämmentäneet uskovia ainakin jossain vaiheessa uskontaivalta. Moni lienee ihmetellyt tekstiä pohtien, mihin Jeesus haluaa sitä sovellettavan? Ja mieliin on herännyt varmasti myös kysymys, kuulunko itse niihin ”joilla on”, vai niihin keiltä ”otetaan pois sekin, mitä hänellä on”? Vieläpä joku ihmettelee, että oliko Jeesus aatteeltaan kovan luokan kapitalisti, joka laajensi sanonnallaan ”raha tulee rahan luo” periaatetta koskemaan myös hengellistä …

Lisää...

Isän kanssa yhdessä

Ulkoisesti sama lopputulos voidaan saavuttaa monella tavalla, mutta jos työtä arvioidaan kokonaisuutena, toteutustapojen erot tulevat selkeästi esiin. Otetaan esimerkiksi vaikkapa kivistä koottujen rappusten rakentaminen.

Kiviportaat (Kuva Peter H Pixabaystä)

Lopputuloksena syntyneet rappuset voivat kaikissa tapauksissa olla yhtä hyvät, mutta kokemus, joka syntyy rakentamisesta voi olla aivan erilainen.

Ajattelepa tilannetta, jossa raput rakennetaan orjatyövoimalla. Entä jos rappuja rakentavat palkkatyöläiset, joilla on huono palkka ja heitä painostetaan tekemään työ kiireellä.

Entä miten tilanne muuttuu, jos kivirapputyömaalla onkin yrittäjä, joka tekee työn alihankintana kustannustehokkaasti? Jospa tuo rakentaja onkin kivitöiden taitaja, joka rakastaa työtään? Entä miten tilanne muuttuu, kun rappuja rakentaa talon omistaja itse iltapuhteena ja harrastuksena omaksi ilokseen?

Vaikka rappuset syntyvät varmasti kaikilla näillä tavoilla, on lopputulos kokonaisuutena aina parempi, jos ” …

Lisää...

Joulun ilosanoma

Luukkaan toisen luvun teksti on tuttu jokaiselle. Nämä Luukkaan taltioimat tapahtumat ovat vuosisatojen varrella vakiinnuttaneet asemansa ’virallisena’ perinteisenä jouluevankeliumina.

Jotain tällaista on mielikuva, joka syntyy jouluevankeliumista :-) (Kuva PublicDomainPictures Pixabaystä)

Toki tunnemme myös Matteuksen jouluevankeliumin tapahtumat, mutta varsinaisena jouluevankeliumina suurin osa ihmisistä tuntee nimenomaan Luukkaan evankeliumin tekstin.

”Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän …

Lisää...

Maailma vihaa teitä

Noin kaksituhatta vuotta sitten syntynyt seurakunta on tänään suurempi kuin koskaan aiemmin. Näin huolimatta siitä, että se on historiansa aikana kohdannut merkittävää vainoa ja avointa vihaa.

Vihaa ja torjuntaa monella tasolla (Kuva Fábio Almeida de Oliveira Adônes Pixabaystä).

Eikä tämä ole muuttunut. Edelleen seurakunta kohtaa vihaa ja järjestäytynyttä vainoa. Vaikka monissa maissa seurakunta saa toimia vapaasti kohtaamatta yhteiskunnallista vainoa, lähes kaikkialla seurakunta joutuu kohtaamaan maailman hyljeksintään vähintään yksilötason vihamielisyytenä.

Tämänkertainen Johanneksen evankeliumin teksti on lohdutuksen sana jokaiselle, joka kokee olevansa vainottu tavalla tai toisella. Teksti avaa ja selittää taustaa Johanneksen teksteissä useasti toistuvalle kehotukselle: ”Älkää ihmetelkö, veljet, jos maailma teitä vihaa.(1. Joh. 3:13). Luetaanpa.

Jos maailma vihaa teitä, muistakaa, että ennen teitä se on …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Evankelistat ne menneitä muistelevat?

Muistelepa hetki jotain lukemaasi artikkelia tai kirjaa, jossa kerrottiin esimerkiksi jonkun merkittävän henkilön nuoruudesta, tiestä maineensa huipulle, hänen vanhuudestaan ja mahdollisesti vielä kuolemastakin. Tällaisia aikajärjestyksessä eteneviä henkilökuvia kutsutaan kirjallisuudessa elämäkerroiksi.

Evankeliumia paperimuodossa. (Kuva Pedro Ivo Pereira Vieira Pedin Pixabaystä)

Elämäkerrat ovat historiallista kerrontaa; ne kertovat tosiasioista, jotka ovat tapahtuneet menneisyydessä. Tosin elämäkerrat ovat yleensä tutkijan tai kirjailijan subjektiivisia näkemyksiä teoksessa käsiteltävän henkilön elämästä ja saavutuksista, minkä tähden elämäkerta harvoin täyttää historiankirjoitukselle ominaista objektiivisen pyrkimyksen vaadetta. Kansankielellä elämäkertaa voidaan kuitenkin pitää henkilöhistoriallisena kertomuksena, jonka kautta elämäkerran päähenkilön vaikuttimet ja ajalliset saavutukset tulevat ymmärrettävämmiksi, kun lukija saa yhtenäisen kuvan henkilön elämänvaiheista.

Ovatko evankeliumit elämäkertoja?

Entäpä sitten Raamatusta tutut evankeliumit? Eivätkö nekin ole elämäkertoja, joiden päähenkilö on historiallinen Jeesus? Eihän enää nykyään …

Lisää...