”Kuinka tässä nyt tällä tavoin kävi?” ”Et ikinä arvaa, mitä meille eilen sattui?” ”Et usko, keneen törmäsin kaupungilla?” jne. Nämä arkipäiväiset lausahdukset kuvaavat sitä, kuinka vähän ihminen loppujen lopuksi elämän käänteitä hallitsee, vaikka hän yrittäisi pitää langat omissa käsissään.
Aina vain sattuu ja tapahtuu sellaista, mitä pieni ihminen ei ole osannut ennakoida. Jälkeenpäin katsottuna elämä tuntuu koostuvan lukuisista sattumista. Ei varmaan yksikään Adamin jälkeläinen ole elänyt täysin ennalta arvattavaa elämää. On elämänkatsomuksellinen kysymys miten kukin ’sattumien summaa’ nimittää; ympäristötekijöiksi, kohtaloksi vaiko johdatukseksi.
Yleensä kristillisissä piireissä on tapana puhua johdatuksesta, koska me uskomme, että Herra on luomakunnan yläpuolella ja toisaalta osana sitä johdattaa ihmisiä …
Lisää...