Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: erämaa

Muukalaisia erämaassa

Kuulostavatko seuraavat lausahdukset tutuilta: ”Minulla on uskonelämässäni meneillään erämaavaihe.” tai ”Tunnen olevani kuin Mooses erämaassa; on niin yksinäistä ja hengellisesti kuivaa…”? Näitä monet itseään uskovaksi kutsuvat – minä mukaan lukien – olemme viljelleet jossain elämän vaiheessa. Surullista, miten sokea ihminen voi ollakaan!

Yhdenlaista erämaata tämäkin kuva Negevin autiomaasta. (Image by Jim Black from Pixabay)

Mooseksen elämän toista 40-vuotista jaksoa kuulee nimitettävän hänen ’erämaavaiheekseen’, jota joskus verrataan myös Israelin epäuskon 40-vuotiseen ’sakkokierrokseen’ Siinain erämaassa sekä Jeesuksen 40 päivää kestäneeseen aikaan Saatanan kiusattavana erämaassa.

Mielikuva Mooseksen erämaa-ajasta on usein värittynyt. Erämaa muuttuu mielikuvissa autiomaaksi – yksinäisyyden ja kuivuuden vertauskuvaksi. Moni raamatunlukija kuvittelee Mooseksen kaitseneen lampaita yksinäisyydessä ja tokaisseen päivän aikana korkeintaan sanan tai kaksi lampaille. Mutta mitä …

Lisää...

Jeesus tiesi yhden asian…

Sunnuntain teksti sopii teemallisesti hyvin paastonajan ensimmäiselle viikolle. Tämä siksi, että Jeesuskin paastoaa tekstissä.

Jeesus kiusattuna erämaassa (Jésus tenté dans le désert, James Tissot, Brooklyn Museum)

Ajatus Jeesuksen kiusauksista juuri paaston yhteydessä on luonut monelle sellaisen mielikuvan, että paasto olisi olemukseltaan itsensä kiusaamista. En ihan näin suoraa johtopäätöstä tekstin pohjalta silti tekisi. Toki paasto on tietoista pidättäytymistä jostain, minkä vuoksi se monesti johtaa sellaiseen tahdon taisteluun paaston pitämisen puolesta.

Jos ajattelet esimerkiksi perinteistä ruokapaastoa, niin toki on niin, ettei tuo jääkaappi normaaliolosuhteissa ketään ’kiusaa’. Ei se huutele eikä kutsu luokseen. Sen kuin menet kaapille ja otat sieltä, mitä mieli tekee. Ei kiusan kiusaa.

Jos taas olet päättänyt paastota etkä ole vielä henkisesti asettunut paastoon, huomaat täyden jääkaapin houkuttavan eri tavalla. …

Lisää...

Yksin ja kiusattuna

Eipä uskoisi, että ystävänpäivänä kirjoitan tekstiä tällä otsikolla. No, minulla on siihen syyni. Aloitetaan kuitenkin ystävänpäivästä.

Suomessa ystävänpäiväjuhla on melko nuori. Sen vietto on pääosin korttien, tervehdysten ja pienten lahjojen vaihtamista. Vaikka ystävänpäivä tuli Suomeen Amerikasta kaupallisena tuontitavarana, on juhlan juuret ’vanhalla mantereella’ eurooppalaisessa kansanperinteessä ja katolisessa pyhimysperinteessä.

Juuret saattavat olla jopa niinkin kaukana kuin ajanlaskun alun roomalaisessa hedelmällisyysjuhlassa, jota vietettiin tosin päivää myöhemmin 15. helmikuuta. Juhla oli nimeltään lupercalia, joka tulee sanasta ’lupus’ eli susi. Se viitannee susiemoon, joka imetti Romulusta ja Remusta eli Rooman kaupungin myyttisiä perustajia.

Myöhemmin, kun kristinusko pääsi Roomassa valtiouskonnon asemaan, juhlan pakanallinen sisältö korvattiin sopivalla kristillisellä sisällöllä. Vuonna 350 juhla omistettiin pyhälle Valentinukselle, kenen nimestä johdetaan nykyinen ystävänpäivän englantilaisperäinen nimitys St. Valentine’s Day.

Pyhä Valentinus oli marttyyri, …

Lisää...

Kasvu(n)alusta: erämaa

Kerrataan alkuun kappale sitä, mistä olemme saarnasarjassamme tänne tulleet. Olemme tähän mennessä käsitelleet kasvu(n)alusta -sarjassa sitä, miten seurakunta on Jumalan asettama luonnollinen kasvuympäristö ’lajille’, jota kutsutaan uskovaksi. Se on uskovan ’ekologinen lokero’, jossa hän voi hyvin ja jossa uskovat kykenevät tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Uskovan tarkoitus ei siis ole nykyajassa vain riutua ja selvitä. Päinvastoin Herran Jeesuksen tahto on, että uskova voi hyvin ja kukoistaa Jumalan luomistyön kaikessa kauneudessa jo tänä päivänä.

Ikävä kyllä kuva seurakunnasta ideaalisena kasvuympäristönä on meidän ihmisten väärinymmärrysten tähden on ideaalinen. Emme läheskään aina tavoita Jumalan asettamaa tavoitetta. Tästä syystä olen esitellyt kaksi epätervettä kasvuympäristöä, mistä Jumala kutsui kansansa pois. Olemme käsitelleet ne vertauskuvallisesti Israelin historian opettamina. Olemme käyneet Israelin mukana Egyptissä ja Babyloniassa, joita asuttaneelle omaisuuskansalle Herran sanoma oli yksikertaisesti: …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , |