Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: ego eimi

Minä olen Tosi viinipuu

Jaan tässä muutaman hajanaisen ajatuksen Jeesuksen rikkaasta viinipuu vertauksesta (Joh. 15:1-10).

Jeesus ja opetuslapset olivat nauttineet pääsiäisaterian. Ateria loppui Jeesuksen sanoihin: ”Lähtekäämme täältä”. He olivat lähteneet vierashuoneesta, jättäneet kaupungin taakseen (Joh. 14:31b) ja matkasivat alas Jerusalemista kohti Kidronin laaksoa (Joh. 18:1) viiniviljelmien lomitse.

Matkalla Jeesus jatkoi aterialla pitämäänsä puhetta ja alkoi opettaa 11 opetuslastaan havainnollistaen totuutta viiniviljelyllä ja viiniköynnöksillä, joita kasvoi ympärillä. Ympäristö vangitsi opetuslasten huomioin opetukseen.

Jeesuksen opetus viinipuusta muistuttaa asetelmaltaan Jesajan laulua viinitarhasta (Jes. 5:1-7), jossa Israelia verrataan viinitarhaan ja Jumalaa viinitarhuriin. Jesajan vertauksessa viinitarha ei tuottanut hyviä rypäleitä vaan pelkkiä villimarjoja, vaikka viinitarhuri teki kaikkensa hyvän sadon saamiseksi.

Minä olen tosi viinipuu.

Minä olen tosi viinipuu.

Jesajan tekstin viinitarha tarkoitti Jumalan omaisuuskansaa, mutta Jeesus puolestaan samaistaa itsensä …

Lisää...

Minä olen ovi

Johanneksen evankeliumin 10. luvun tekstissä on kaksi Jeesuksen ’minä olen’ -julistusta, jotka kummatkin selittävät Jeesuksen lammastarhaa koskevaa vertausta. Ensimmäiseksi allegorioista mainitaan ”lammasten portti” tai ”lammasten ovi(Joh. 10:7, 9) ja sitä seuraa vielä ”hyvä paimen” -allegoria (Joh. 10:11, 14).

Tarkastelen tässä ensimmäistä ’minä olen’ -julistusta – eli Jeesuksen julistautumista ”lammasten portiksi” tai ”lammasten oveksi”. Käännöksenä ”portti” lienee lähempänä mielikuvaa lammastarhan sisäänkäynnistä, mutta ”ovi” puhuu enemmän sisäänkäynnin toiminnallisuudesta ainoana väylänä sisään ja ulos tarhasta. Ovihan pitää saada auki, jotta pääsy sisälle on mahdollinen.

"Minä olen portti / ovi".

”Minä olen portti / ovi”.

Tekstin puhe on jatkoa Siloan altaalla tapahtuneen parantumisihmeen (Joh. 9) jälkipuintiin. Jeesus oli parantanut sapattina sokeana …

Lisää...

Minä olen maailman valo

Tämän kerran teksti jatkaa sarjaa Jeesuksen ”minä olen” -julistautumista ja nyt on vuorossa ”minä olen maailman valo {KR38: valkeus}”. Minä olen – eli kreikan ”ego eimi” – on viittaus heprean JHVH -tetragrammiin. Jokainen julistuksista tuo esiin jonkin piirteen Jumalan persoonasta, kuten tässä ”valkeus tai valo”.

Johannes mainitsee ”maailman valo” -julistuksen ensimmäisen kerran evankeliumin kahdeksannessa luvussa. Nimitän tässä ensimmäistä julistautumista ’valon’ teologiseksi julistukseksi. Toisen kerran Jeesus julistautuu valkeudeksi seuraavassa luvussa sokeana syntyneen miehen parantamisen yhteydessä. Sitä nimitän ’valon’ julistukseksi voimassa.

Ensimmäinen julistautuminen

Aloitetaan valon ’teologisesta julistuksesta’. Oli lehtimajajuhlan aika (Joh. 7:10,14) ja Jeesus oli lähtenyt hänkin juhlille. Jeesus siis vietti juutalaisen tavan mukaan juhlaa Jerusalemissa. Julistus seuraa tekstissä välittömästi Jeesuksen ja aviorikoksesta tavatun naisen kohtaamista (Joh. …

Lisää...

Minä olen Hyvä paimen

Johanneksen evankeliumin kymmenennen luvun tekstissä on mainittu kaksi Jeesuksen ’minä olen’ -julistusta. Ensin tekstissä tulee vastaan ”lammasten portti” tai ”lammasten ovi(Joh. 10:7, 9) ja kohta sen jälkeen ”hyvä paimen(Joh. 10:11, 14). Nyt käsittelemme julistuksista jälkimmäisen, joka on samalla koko tekstin teema ja otsikko.

Allegoria hyvästä paimenesta jatkuu suoraan edellisen luvun päättävän keskustelun jatkoksi (Joh. 9:41). Siinä Jeesus vastaa fariseuksen hänelle esittämään jatkokysymykseen ”Et kai tarkoita, että mekin olemme sokeita?(Joh. 9:40).

Hyvä paimen

Hyvä paimen

Toisin sanoen teksti on Siloan altaalla tapahtuneen parantumisihmeen (Joh. 9) jälkipuintia sekin. Puheen tarkoitus on näyttää kuulijoille, kuinka sokean miehen torjuminen oli selkeä osoitus siitä, että fariseukset eivät olleet lauman ’hyviä paimenia’, …

Lisää...

Minä olen Elämän leipä

Päätän tämän lopusta alkua kohti edenneen sarjan Jeesuksen ”minä olen” -julistautumisista tuttuun ”Minä olen elämän leipä” -julistukseen. Jeesus julistautui ”elämän leiväksi” Kapernaumin synagogassa (Joh. 6:59) pitämässään puheessa. Hän viittaa ”elämän leipään” vuoropuhelun aikana useita kertoja:

Minä olen elämän leipä. Sille, joka tulee minun luokseni, ei koskaan tule nälkä, ja sille, joka uskoo minuun, ei koskaan tule jano.” (Joh. 6:35)

”Minä olen se leipä, joka on tullut alas taivaasta.”(Joh. 6:41b)

Totisesti, totisesti minä sanon teille: joka uskoo, sillä on iankaikkinen elämä. Minä olen elämän leipä. (Joh. 6:47-48)

Minä olen elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää ikuisesti. Ja se leipä, jonka minä annan …

Lisää...

Minä olen Ylösnousemus ja elämä

Johannes on koonnut evankeliumiinsa Jeesuksen ’ego eimi’ eli ’minä olen’ -julistuksia vertauskuvalliset seitsemän kappaletta. Tämän kerran tekstin julistus ”ylösnousemus ja elämä” on järjestyksessä viides (Joh. 11:25).

Tekstin viides julistus ajoittuu liittyy Lasaruksen kuolemaan ja kuolleista heräämiseen. Kun Jeesus sai viestin Lasaruksen vakavasta sairaudesta, hän oli noin 50 km matkan säteellä Betaniasta, joka sijaitsi noin kolmen kilometrin päässä Jerusalemista (Joh. 11:18; Mark. 11:1; Luuk. 19:29) Öljymäellä Jerikoon johtavan tien varrella.

Jeesus tiesi jo lähtiessään Betaniaan Lasaruksen kuolleen. Opetuslasten – etenkin Tuomaan – mielestä oli turha lähteä täten enää Juudan Betaniaan, missä heidän kaikkien henki oli uhattuna (Joh. 11:16). He lähtivät silti.

Lasarus.

Lasarus.

Kun Jeesuksen seurue lähestyi kylää, Lasaruksen sisar Martta riensi Jeesusta vastaan. Tämä kohtaaminen Martan kanssa …

Lisää...

Minä olen

Jeesus vastasi: ’Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei kukaan pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.’” (Joh. 14:6)

Jeesuksen sanoissa on yksi Johanneksen evankeliumiinsa kokoamista ’minä olen’ -julistuksista. Kreikankielisessä tekstissä Jeesus aloittaa ilmauksen sanoilla ’ego eimi’ sen sijaan, että hän käyttäisi tavanomaista lyhyempää ilmausta ’eimi’ kuten suomenkielen ’olen’.

Johanneksen Jeesuksen puheissa käyttämä pidempi ’ego eimi’ oli arkikielessä epätavallinen muoto, minkä vuoksi näyttää siltä, että Johannes käyttää sitä erityisessä merkityksessä. Hän korostaa ilmauksella Jeesuksen viitanneen Jumalan itsensä ilmoittamaan nimeen ’Jahve’ eli ”minä olen”.

"Minä olen..." - "egw eimi"

”Minä olen…” – ”egw eimi”

Jeesuksen aikaan paljon käytetty Vanhan testamentin kreikannos nimeltä Septuaginta (LXX) kääntää Jumalan liittonimen hepreankielisestä tekstistä täsmälleen samoilla sanoilla esimerkiksi seuraavassa kohdassa:

Jumala sanoi Moosekselle: ’ …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori, Sarjat | Avainsanat , , , , , |