Viime viikolla vietin kesälomani viimeisiä päiviä. Vaikka virkavapaalla vielä jonkin aikaa jatkan, olen palannut opintojeni pariin ja arkeen lomalaisen vapaudesta.
Vietin tuon viikon Salamajärven kansallispuistossa Hirvaankierrosta vaeltaen. Paluumatkalla vietin vielä vajaan päivän pienehkössä Pyhä-Häkkin kansallispuistossa. Pyhä-Häkin luonto on ikimetsää – satoja vuosia vanhaa metsää. Vanhassa metsässä on yksi petäjä ylitse muiden. Opasteen mukaan se on torrattanut siinä 1500-luvulta saakka. Minun tuli sääli: katsella nyt ihmisen typeryyttä puoli vuosituhatta. Nämä vanhan petäjän näkökulmasta keskenkasvuiset ihmiset toistavat samat virheet sukupolvesta toiseen.
Mitäpä minä sitä tähän sanailen; Saarnaaja tämän kiteyttää mainion kirjansa johdantoluvussa.
”Sukupolvi menee, sukupolvi tulee, mutta maa pysyy ikuisesti. Aurinko nousee, aurinko laskee, kiirehtii nousunsa sijoille ja nousee taas. Tuuli menee etelään ja …
Lisää...