Takaisin alkuun


Brander-blogi

- "Ehkä onkin niin, että elän vain kerran..."

Avainsana-arkisto: astia

Tämä aarre!

Nuorena miehenä, kasvavana ’julistajanalkuna’, tarkkailin vanhempia julistajia perin analyyttisesti. Kiinnitin huomion heidän manöövereihinsä, puhetapaan, tekstivalintaan, tekstissä pysymiseen jne. Panin merkille, että usein julistajilla tuntuu olevan lempiteemat ja lempisanat, jotka toistuvat puheissa lähes otsikosta riippumatta.

Aarre arkun kätkössä. (Kuva Dean Moriarty, Pixabay)

Nykyään en tuolla tavalla opiskele muiden puheita, vaan pyrin nauttimaan niistä ja löytämään ne kultajyvät, joita omaan elämään tarvitsen. Sen sijaan teen edelleen samaa tarkkailua omiin puheisiini. Olenkin havainnut, että minullakin on lempiaiheet, esimerkit ja termit, joita viljelen puheissani huomaamatta.

Yksi näistä teemoista tai termeistä on ’aarre’. Huomaan löytäväni ’aarteen’ lähes mistä tekstistä tahansa, joten tällä kertaa kirjoitan muutaman sanan ihan reilusti otsikolla ”Tämä aarre”, vaikka teksti ei olekaan ehkä ensimmäinen, mikä …

Lisää...

Kategoria Jori, Saarnat | Avainsanat , , , , , , |

Särkyvien säiliöiden mailla

Oletko koskaan eksynyt – kaupungissa tai ehkä erämaassa? Minä olen. Muistan yhdenkin kerran, kun eksyin metsässä täysin omaa tyhmyyttäni. Alussa kuljin ’kerran koeteltua’ polkua, mutta jossain kohdin olin mielestäni niin hyvin tietoinen sijainnistani, että päätin poiketa polulta oikaistakseni vähän. Ja niin tein. Ei aikaakaan, kun ymmärsin, että enää tiennyt, missä olin enkä ollut edes varma mihin suuntaan minun piti kulkea.

Tiedätkö, siinä hetkessä se kohta polkua, josta olin alkujaan poikennut tuntui todella tavoittelemisen arvoiselta. Kuinka toivoinkaan, että löytäisin takaisin sinne, missä olin reitiltä poikennut!

Sama tunne valtaa sinut, kun olet kerran ollut Jumalan elävän veden lähteillä, mutta jostain syystä olet lähtenyt etsimään uusia ’vesiä’ ja matkallasi ymmärrät lähteneesi sieltä, missä eniten tahtoisit olla. Tästä aiheesta tahdon jakaa muutaman sanan profeetta Jeremian kirjan sitaatin kautta. …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |

Minä virvoitan murtuneiden hengen

Käydäänpä aiheeseen tällä kertaa arjen ja keittiön kautta. Jokin aikaa sitten päivällispöytää kattaessa otteeni kirposi, keraaminen lautanen putosi lattialle ja meni rikki. Rikkoutuminen ei aiheuttanut sen suurempaa murhetta, koska rikkoutunut lautanen oli käyttöesine eikä sillä ollut minulle tunnearvoa.

Enempää ajattelematta kokosin sirpaleet pois roskikseen. Tunnelmat ja jatkotoimet olisivat olleet erilaiset, jos rikkoutunut esine olisi ollut minusta arvokas – arvoesine tai muisto – siis enemmän kuin pelkkä käyttöesine. Olisin varmaan yrittänyt korjata säröt ja palauttanut astian takaisin astiakaappiin.

Yhtä kaikki – astian rikkoutuminen herätti minut pohtimaan, miten Taivaallinen Isä suhtautuu rikkoutuneeseen ’astiaan’; ihmiseen, joka särkyy elämän kolhuissa. Arvioiko hänkin astiaa käyttöarvon mukaan? Toteaako Taivaallinen Isä rikki menneestä minusta, että pahoin särkynyt astia joutaa nyt roskikseen – turha sitä on ryhtyä korjaamaan. Kyllähän astioita kaapissa riittää …

Lisää...

Kategoria Hartaudet, Jori | Avainsanat , , , , , |